Ortodoksit juhlivat joulua pitkän kaavan mukaan

Ortodoksit juhlivat joulua hieman eri tavalla kuin valtaväestö - nimittäin pidempään. Jouluaattona vielä paastotaan, mutta alettuaan juhla-aika jatkuu viikkoja. Isä Timo muistuttaa omasta tahdosta ja suositteleekin joulurauhaa etsivälle malttia.

joulu
Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Isä TimoYLE Etelä-Karjala

Ortodoksien vuoden suurin juhla on eittämättä pääsiäinen, mutta myös joulua juhlitaan. Joulu on alku kaikille muille kirkollisille juhlille, kertoo Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Timo Tynkkynen.

- Joulun aika poikkeaa yleisestä valtakulttuurista siten, että ortodoksinen kirkko aloittaa joulupaaston jo marraskuussa puolivälissä. Jouluaattokin on vielä paastopäivä, eli joulun viettoon pääsemme joulupäivänä.

- Joulu alkaa joulupäivästä ja itse asiassa joulun juhlakausi kestää lähes kolme viikkoa eli se ei pääty yhteen tai kahteen päivään. Kristuksen syntymäjuhlan jälkeen on uusi vuosi välissä ja sitten vielä loppiaisen juhlat. Siinä on aikaa pysähtyä ja juhlia pidempääkin.

Joka vuosi puhutaan joulun hengellisen sisällön katoamisesta tavaran ja materian alle. Isä Timo näkee tilanteessa kahtiajaon eri kulttuureihin.

- Meille on itse asiassa syntynyt kaksi kulttuuria. Me puhumme joulusta, joka on tietyllä tavalla maallisen kulttuurin maallinen juhla. Olemme todellakin unohtaneet, että joulu on itse asiassa Kristuksen syntymän juhla, ja siten lähtökohta kaikelle.

Kahtiajaon ongelman kanssa isä Timo ehdottaa ajattelemaan esimerkiksi Jope Ruonansuun joululaulua Pakollinen joulu. Siinä kysytään muun muassa "Onks pakko pittää rosollist, kääriä rumat villasukat pakettiin tai laulaa tiptap vaikkei taho?"

- Tuossa Jopen laulussa on itse asiassa viisaat sanat siinä mielessä, että ihmisellä on vapaa tahto. Me voimme itse päättää miten me toimimme ja mitä me tahdomme, isä Timo muistuttaa.

Joulu tulee - hössötämme tai emme

Isä Timo seuraa kauppojen jouluhässäkkää ja ostoksilla pyöriviä ihmisiä varsin hyvillä mielin.

- Toisaalta kyllä, koska niin paljon puhutaan lamasta ja tulevista taloudellisista vaikeuksista. Kun kauppa käy niin se merkitsee myös sitä, että ihmisiltä löytyy työtä ja meidän elinkeinoelämämme vielä toimii.

Lahjojen ostamisella on taustansa joulun hengellisessä perinteessä, Jeesus-lapsellekin tuotiin lahoja: kultaa, mirhamia ja suitsuketta. Lahjat ovat kuitenkin saaneet entistä isomman roolin joulunvietossa.

- Monesti ajatellaan, että olemme sopivia ja kelvollisia ihmisiä, jos me löydämme toisille lahjoja. Niiden täytyy olla määrätynlaisia ja ehkä määrätyn arvoisia. Samalla unohdetaan se mikä on itse asiassa tärkeämpää eli läheisyys toiselle ihmisille. Vaikka lahjat ovatkin hyviä ja kauniita asioita, ei läheisyyttä voi korvata millään lahjoilla, isä Timo muistuttaa.

Monille joulun valmistelu on keino päästä joulun tunnelmaan. Ikävän usein tämä homma kuitenkin menee yli ja tilanne alkaa hermostuttaa. Isä Timo palaa tämän asian tiimoilta Jope Ruonansuun lauluun.

- Meillä on vapaa tahto ja voimme hellittää monista näistä asioista. Me voimme huomata, että voimme olla paljon rennompia ja siitä huolimatta joulu tulee. Joulu ei ole kuitenkin riippuvainen jokaisesta pienistä yksityiskohdasta vaan sen sisällöstä. Sen löytäminen on tärkeintä.

Kukko ei laula käskien joulunakaan

Joulurauha julistetaan jouluaattona kello 12. Silloin touhuamisen tulisi loppua kuin seinään ja sisäisen rauhan laskeutua. Isä Timon mielestä ajatus on mahdoton.

- Me kuitenkin reagoimme aika hitaasti moniin asioihin. Joulurauhan julistus on vasta alku, josta voimme pikkuhiljaa lähteä liikkeelle. Olisi hyvä muistaa, että juhla jatkuu pidempään eikä siten ole stressiä siitä kerkeääkö pysähtyä ja rauhoittua sen yhden tai kahden päivän aikana.

- Usein ajattelemme, että juhlapyhinä voimme viettää aikaa läheistemme kanssa, mutta useinhan käy niin, että sen äärimmäisen suuren stressin takia ne kaksi kolme päivää istutaan hyvin hiljaisena sitten. Vähän pidemmällä ajanjaksolle tähtäämällä saamme mahdolisuuden myöskin löytää läheiset ihmiset ja viettää todellakin oikeaa laatuaikaa heidän kanssaan.

Jouluaattona kateissa olevan joulurauhan etsintään isä Timo suosittelee aikaa.

- Sen tuloon tulee vain luottaa. Pitää olla armollinen itselleen ja antaa aikaa sen hyvän tunteen meissä kasvaa ja kehittyä. Ei pakottamalla vaan todellakin se löytyy, kun annamme sille mahdollisuuden.

Papin joulu kuluu töissä

- Papille joulu on työaikaa niinkun tietysti kaikki muutkin juhlapyhät ja viikonloput voivat olla. Oma joulu kulkee jumalanpalvelusten toimittamisen kautta ja kotona olemisesssa perheen kanssa minkä siinä ehtii. Mutta kyllä papin perheen juhlapyhät ovat vähän erilaisia, isä Timo myöntää.

- Laatuaikaa vietetään sitten enemmän arkena, koska sillon on aikaa olla myöskin kotosalla. Toisaalta joulu on ortodoksiselle papille suhteellisen helppoa aikaa eikä niin työntäyteistä kuin pääsiäisen aika.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala