1. yle.fi
  2. Uutiset

Pakkanen - siitä suomalaissieni tykkää

Vuodenvaihteessa puuhataan yleensä lähinnä suolasienten kanssa, mutta tänä vuonna pöytään saa tuorettakin sientä. Pakkanen saattaa innostaa arktisista oloita piittaamattomat suppilovahverot kasvamaan jopa entistä reippaammin.

sienet
Sieniä
YLE

Tänä vuonna sienestystä on voinut jatkaa huomattavasti tavallista pidempään. Etelä-Karjalan sieniseuran puheenjohtajan ja keruutuotetarkastaja Martti Hakalan mukaan metsistä löytyy etenkin suppilovahveroita.

Talvi ei ole tullut tänä vuonna perinteiseen tapaan - Saimaa lainehtii yhä ja lunta ei ole nimeksikään. Mistään kesäkeleistä ei kuitenkaan voi puhua ja silti sienet kasvavat. Suppilovahverot tuntuvatkin olevan todellisia arktisia sieniä.

- Ne kestävät pakkasta hyvin. Jos tietää ennestään paikan, josta suppilovahveroita löytää niin niitä voi kerätä vaikka lumen alta, Hakala kannustaa.

Tosisienestäjälle joulukuun sienestys on poikkeuksellista, mutta ei varsinaisesti mikään ennätys.

- Olen joskus aloittanut sienestyksen tammikuun 15. päivä juuri suppilovahveroita keräämälllä, mutta silloin ei ollut lunta.

Pakkanen piristää

Sienestyskautta ei tavallisestikaan päätä talvi vaan sen mukana tuleva lumi.

- Syksyllä, kun pakkanen käy puraisemassa niin se saattaa kiihdyttää sitä sienen kasvua. Sama juttu keväällä korvasienten kanssa, se saattaa piristyä pikkupakkasesta, Hakala kertoo.

Suppilovahvero on se reippain talvisieni, mutta satunnaisesti voi metsästä löytää muutakin. Kanttarelli saattaa nousta melko kylmälläkin säällä, mutta syötävää siitä ei oikein saa.

- Kyllä ne on niin vetisiä, että en mie niitä keräis. Hallavahakas on myös sellainen sieni, joka kasvaa pikkupakkasten jälkeenkin. Niitä en kyllä ole enää vähään aikaan löytänyt.

Metsä pakastaa

Yleinen neuvo on, että ruokaa ei saa sulatuksen jälkeen pakastaa uudelleen, mutta näinhän sienille metsässä nyt käy. Metsästä löytyvät suppilovahverot ovatkin vaihtelevassa kunnossa.

- Pitää kerätä vain niitä terveen näköisiä. Jos siellä on veteliä lötköjä niin eihän niitä kukaan kerääkään, Hakala neuvoo.

- Jos kerää pakkaskelillä niin valmiiksi jähmettyneet sienet voi viedä suoraan rasiassa pakkaseen. Jos ilma on plussan puolella niin sieltä pitää valita ne terveet yksilöt. Suurin osa on ihan kelvollisia, Hakala toteaa.

Suomalaiset mansikat ovat kesän valoisuuden takia tunnetusti muita maita makoisanpia. Sienen maku ei kuitenkaan muutu vuodenajan tai päivän pituuden mukaan.

- Mie en kyllä pysty erottamaan, että onko maku parempi vai huonompi. Sen sijaan yleensä, jos sieni kuivataan, niin maku peräti paranee, Hakala vinkkaa.

Keskellä talvea sienestämisestä saa Hakalan mukaan myös ylimääräistä iloa.

- Nyt voi naapurille hyvin kehaista, että kävinpä keräämässä ihan tuoreita sieniä, Hakala naurahtaa.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala / Sannika Michelsson

Lue seuraavaksi