Etelä-Karjalassa pieni työssäkäyvien joukko kannattelee työelämän ulkopuolella olevia

Vuonna 2010 Etelä-Karjalan jokaisessa kunnassa ei-työssäkäyvien määrä työssäkäyviin nähden oli maan keskiarvoa korkeampi. Esimerkiksi Imatralla sataa työssäkäyvää kohden oli noin 170 ei-työssäkäyvää.

työntekijät
Hoitaja taluttaa vanhusta.
YLE

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 koko maan huoltosuhteen indeksiluku oli 131. Tämä tarkoittaa, että maassa oli keskimäärin 131 ei-työssäkäyvää sataa työssäkäyvää kohden.

Etelä-Karjalan jokaisessa kunnassa työttömien, lasten, eläkeläisten ja muiden työelämän ulkopuolella olevien määrä työssäkäyviin nähden oli maan keskiarvoa korkeampi.

Huoltosuhteen indeksiluku oli korkein pienilukuisessa ja ikääntyneessä Suomenniemen kunnassa, jossa sataa työssäkäyvää kohden oli lähes kaksinkertainen määrä ei-työssäkäyviä. Valoisin tilanne oli Taipalsaarella, jossa huoltosuhteen indeksiluku oli noin 137.

Suunta parempaan päin

Toisaalta positiivista on, että suurimmassa osassa Etelä-Karjalaa huoltosuhteen indeksiluku on kuitenkin pienentynyt kymmenessä vuodessa. Lemillä, Luumäellä ja Parikkalassa indeksi on pienentynyt kymmenessä vuodessä yli kymmenellä prosentilla. Lappeenrannassa indeksi on pienentynyt 5,6 prosentilla.

Maan kymmenen parhaimman huoltosuhteen kunnasta viisi sijaitsi Uudellamaalla ja toiset viisi Ahvenanmaalla. Jomalassa sataa työllistä kohden oli 95 ei-työllistä, esimerkiksi työtöntä, lasta tai eläkeläistä. Vantaalla ja Järvenpäässä taloudellinen huoltosuhde oli 101, Sundissa sekä Espoossa 102. Helsingissä vastaava indeksiluku oli 103.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala