Häkämies pyrkii nopeuttamaan maakaapelointia

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) kiirehtii sähköverkkojen siirtämistä maan alle. Häkämies ei myöskään näe esteitä sähkömarkkinalain muutokselle, jotta sähköyhtiöt voitaisiin velvoittaa varautumaan poikkeustilanteisiin nykyistä paremmin.

Kotimaa
Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen, sisäministeri Päivi Räsänen ja työ- ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies tiedotustilaisuudessa.
Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen, sisäministeri Päivi Räsänen ja työ- ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies tiedotustilaisuudessa.YLE
Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen, sisäministeri Päivi Räsänen ja työ- ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies tiedotustilaisuudessa.
Hallitus syyttää sähkökriisistä huonosti myrskyyn varautuneita sähköyhtiöitä. Niiden maksamiin korvauksiin suunnitellaan jo korotuksia korjaustöiden ja maakaapeloinnin vauhdittamiseksi. Pelastustoimista hallitus ei löytänyt moitittavaa

Häkämiehen mukaan maakaapelointi on pitkän tähtäimen kestävä ratkaisu. Uudet yhteydet vedetään jo nyt maan alle, ja kaapeloinnin nopeuttamista tullaan hänen mukaansa selvittämään.

Häkämies toivoo ensinnäkin maantielakiin muutosta, joka sallisi kaapeleiden ja ilmajohtojen rakentamisen teiden varsille.

Myös vanhan verkon uusimisen aikataulua tullaan Häkämiehen mukaan tutkimaan.

Häkämies arvioi, että maakaapelointiin siirtyminen maksaisi Suomessa noin 10 miljardia euroa. Yhteyslinjoja on Suomessa yhteensä noin 350 000 kilometriä, sanoo Häkämies. Kustannusten jakoa ei Häkämiehen mukaan ole pohdittu, mutta hänen mukaansa yhteiskunnan vastaantuloa voidaan pohtia.

Sähköyhtiöiden vahingonkorvauksia selvitetään

Hallituksen tiedotustilaisuudessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies myönsivät , että parannettavaa riittää esimerkiksi viranomaisten ja sähköyhtiöiden sekä yhtiöiden ja asiakkaiden välisessä tiedonkulussa.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi paheksui aamulla YLE Radio1:n Ykkösaamussa sitä, että sähkökatkojen korjaus voi kestää päiväkausia. Nurmi huomautti, että vaikka nyky-yhteiskunta on erittäin riippuvainen sähköstä, sähkömarkkinalaki ei millään tavalla säätele sitä, kuinka yhtiöiden tulee varautua poikkeustilanteisiin. Nurmen mielestä työ- ja elinkeinoministeriön on ryhdyttävä valmistelemaan lakimuutosta.

Häkämies sanoi, ettei hän näe esteitä lain muuttamiselle.

- Eri yhtiöiden asiakaspalvelukyvyissä on ollut suuria eroja, ja uskon, että tämän osalta otetta on syytä tiukentaa myös lainsäädäntöteitse. Ei voi olla niin, että eri puolilla Suomea asiakkaat ovat erilaisessa asemassa sen osalta miten yhtiöt heitä informoivat, Häkämies sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää jo sähköyhtiöiden maksettavaksi tulevien vahingonkorvausten korottamista, jotta korjauksiin ja maakaapelien rakentamiseen saataisiin vauhtia

Erityisesti valtionyhtiö Fortumia on arvosteltu huonosta tiedonkulusta.

Pelastuslaitoksilla tuhansia tehtäviä

Sisäministeriö arvioi alustavasti, että myrskyjen pelastustoiminnassa onnistuttiin hyvin. Sähkökatkot kuitenkin vaikeuttivat myös pelastusviranomaisten toimintaa. Sisäministeriö selvittää pelastuslaitosten ja hätäkeskuslaitoksen toimintaa myrskyjen aikana.

Pelastuslaitos sai kahden myrskypäivän aikana yli 9 000 tehtävää. Erityisen paljon tehtäviä oli Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Länsi-Uudellamaalla ja Itä-Suomen alueella.

Hätäkeskukset ruuhkautuivat osittain lukuisista sähkönsaantia koskevista puheluista.

Kaapelointi vasta alkutekijöissään

Koko sähkönjakeluverkon kaapelointiaste Suomessa on 27 prosenttia. Kilometreissä verkosta on kaapeloitu runsaat 100 000 kilometriä. Jakeluverkkoa on Suomessa yhteensä noin 373 000 kilometriä.

Esimerkiksi valtionyhtiö Fortumin pientaloihin menevistä sähköstä noin kolmannes on maan alla, kun taas alueiden välisestä verkosta noin kymmenen prosenttia.

Suurissa kaupungeissa maakaapelointi on lähes valmista. Pisimmällä ovat esimerkiksi Vantaa, Helsinki, Raahe, Rovaniemi, Hamina ja Kemi. Kuopiossa pientaloihin menevästä verkosta on kaapeloitu noin 65 prosenttia.

Lähteet: YLE Uutiset