1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tehometsätalous uhkaa Suomen muinaisjäännöksiä

Puiden kantojen käyttäminen energiantuotantoon uhkaa metsien muinaisjäännöksiä. Muinaismuistolaki velvoittaa jättämään esimerkiksi kivikautiset asuinpaikat ja uhrikivet rauhaan, mutta huolimattomuus ja ongelmat tiedonkulussa ovat aiheuttaneet vahinkoja.

kulttuuri
Kaadettuja puita metsässä.
Yle

- Kaikkein rankimmin muinaisjäännösten säilymiseen vaikuttaa kantojen nosto, joka on hyvin raju toimenpide ja käytännössä rikkoo ja vaurioittaa kohteita erittäin merkittävästi, arvioi arkeologi Helena Taskinen Museovirastosta.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi lisätä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä energiantuotannossa. Merkittävä uusiutuva polttoaine on metsähake, jonka raaka-aineeksi hakkuualoilta nostettavat kannot käytetään.

Muinaisjäännös ei näy maastossa

Muinaismuistoja suojaa laki, mutta maastossa niitä on käytännössä vaikea erottaa. Museovirasto ylläpitää muinaisjäännöksistä sähköistä rekisteriä, joka tunnetaan metsätalouden toimijoiden keskuudessa kohtalaisen hyvin. Tieto kohteiden sijainnista ei kuitenkaan aina kulkeudu hakkuiden suunnittelijalta metsätyökoneen ohjaamoon asti.

Tänä syksynä Merikarvian Marttilassa paljastui, että kantojen noston yhteydessä oli epähuomiossa tuhoutunut suuri määrä esihistoriallisia hauta- ja viljelyröykkiöitä. Yhteensä seitsemän alueen kymmenestä röykkiöstä oli ravisteltu kantojen mukana levälleen.

Nykyihmisillä velvollisuus säilyttää kohteet

Muinaismuistolaki on saanut osakseen myös arvostelua, koska paikoin sen katsotaan estävän maankäyttöä ja aiheuttavan taloudellisia menetyksiä maanomistajille. Arkeologi Helena Taskinen kuitenkin korostaa, että muinaisjäännöksillä on myös itseisarvoja.

- Muinaisjäännökset on se kaikkein vanhin tietovaranto, mikä meillä on esi-isiemme elämästä ja tämän päivän sukupolvella on mielestäni velvollisuus säilyttää kohteet ja siirtää tietoa niistä tuleville sukupolville.

Lähteet: Meri-Hilkka Mäkelä/Radion kulttuuriuutiset

Lue seuraavaksi