Shkupollin karkotus olisi vaatinut valtavia muutoksia

Suomen maahanmuuttokäytäntöjä olisi pitänyt muuttaa rankasti, jotta Sellon kauppakeskusampuja Ibrahim Shkupolli olisi voitu karkottaa aiemman rikoshistoriansa perusteella. Ministerit ovat viime päivinä kyselleet, miksi kielteisen kansalaisuuspäätöksen saanut Shkupolli sai jäädä Suomeen. Tilastojen perusteella Suomessa asuvat ulkomaalaiset eivät ole erityisen rikollisia.

Kotimaa
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero sai selvitelläkseen jo toisen muuttomokan lyhyen ajan sisällä.YLE

Sekä pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) että sisäministeri Anne Holmlund (kok.) ovat ihmetelleet, millä ehdoilla kielteisen kansalaisuuspäätöksen saanut ihminen kuten Shkupolli saa jäädä Suomeen. Jos tavoitteena on karkotusriman laskeminen tasolle, joka olisi estänyt Sellon ampumiset, edessä on valtavia muutoksia.

- Oikeuskäytäntö ja hallinto-oikeuksien käytäntö muuttuisivat ratkaisevasti. Varmasti puhuttaisiin ainakin sadoista karkotettavista, sanoo poliisiylijohtaja Mikko Paatero.

Samaa sanoo maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Heikki Taskinen. Hänen mukaansa määrät moninkertaistuisivat.

- Puhutaan sadoista, ehkä tuhansista tapauksista vuosittain, hän arvioi.

Arvosteluun tuli täyskäännös

Nykyisin tehdään alle sata karkotuspäätöstä vuodessa. Niistäkin suuri osa kaatuu jopa vuosia kestävällä valituskierroksella hallinto-oikeuksissa, ja jäljelle jääviä arvostellaan julkisuudessa epäoikeudenmukaisina. Taskisen mukaan näissä tapauksissa on yleensä kyse jo todella törkeistä rikoksista.

Vaikka karkotusten julkinen arvostelu tuntuu Sellon jälkeen heilahtaneen toiseen äärilaitaan, Heikki Taskinen sanoo ymmärtävänsä tilanteen.

- Viranomaisten toimintaa arvostellaan aina. Mutta sen sanon suoraan, että kyllä tällainen käänne oli odotettavissa. Me tulemme tässä kiihtyvässä ulkomaalaiskeskustelussakin muita maita perässä. Toivottavasti keskustelu vain pysyisi asiassa, Taskinen jatkaa.

Nollatoleranssi karkottaisi tuhansia

Poliisi tekee karkotusesitykset ns. kokonaisarvioinnin perusteella. Arvioinnissa painavat paljon siteet Suomeen. 18 vuotta Suomessa asuneen Ibrahim Shkupollin karkottaminen sakkotuomioiden ja ehdollisen vankeuden takia olisi tarkoittanut sitä, että käytännössä kaikki rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset pitäisi karkottaa.

Tätä on jo ehtinyt vaatia ainakin perussuomalaisten nuorisojärjestö. Ehdotuksen mittakaavasta antaa jonkinlaisen käsityksen se, että vuonna 2008 käräjäoikeudessa sai rikostuomion noin 2 500 sellaista ulkomaan kansalaista, joiden kotipaikka oli Suomessa.

Karkotus on kova tuomio

Kun ottaa huomioon karkotusprosessin raskauden, tuhansien ihmisten karkottaminen olisi valtava urakka. Heikki Taskinen lyö kuitenkin jäitä hattuun ennen kaikkea ihmisoikeuksien näkökulmasta.

- Karkottaminen on erittäin raskas toimenpide. Se tarkoittaa paitsi maasta poistamista, myös maahantulokieltoa koko Schengen-alueelle. Karkotettavalle ja mahdolliselle Suomeen jäävälle perheelle sillä on vakavia seurauksia, hän muistuttaa.

Ulkomaalaiset eivät ole erityisen rikollisia

Käräjäoikeuksissa ei myöskään tuomita Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia suhteessa juurikaan enempää kuin Suomen kansalaisia.

Vuonna 2008 kaksi prosenttia yli 15-vuotiaista ulkomaan kansalaisista sai tuomion käräjäoikeudessa, Suomen kansalaisista 1,1 prosenttia. Eroa selittää paljon jo ikärakenne, suomalaisista paljon suurempi osa on jo ohittanut otollisen rikoksentekoiän. Vanhukset syyllistyvät rikoksiin harvoin.

Lähteet: YLE Uutiset / Matti Tyynysniemi