Saksalaistesti: Energiansäästölamput luvattoman huonoja

Saksalaisia puhuttavat energiansäästölamput. Arvovaltaisen kuluttajalehden lampputestin tulos oli masentava: lamput eivät kestäneet luvattua käyttöikää, ne säteilivät ympäristöönsä yllättävän paljon, sisälsivät elohopeaa, ja kaiken huipuksi valaisivat vielä usein huonosti.

tiede
Nurkkaan työnnetty pöytälamppu
Francis Valadj

Testissä oli mukana 16 erimerkkistä energialamppua. Hädin tuskin kolmasosa lampuista sai arvosanan tyydyttävä. Osa oli suorastaan huonoja. Öko-Test -lehden tekemän testin jälkeen myös yhä useammat lääkärit ja tieteentekijät ovat käyttäneet energialampuista kriittisiä puheenvuoroja.

Asiantuntijat varoittavat huonolaatuisen valon pitkäaikaisvaikutuksista kuten lisääntyneestä päänsärystä, neurologisista vaivoista, hormoniongelmista ja jopa syöpäriskistä.

Testissä jotkut lamput myös säteilivät ympäristöönsä selvästi enemmän kuin mitä normit sallivat esimerkiksi tietokoneiden näyttöpäätteille. Lehti suositelikin, että jos haluaa pelata varman päälle, ja on herkkä elektronisille laitteille, energiansäästölamppuja kannattaisi käyttää vain katossa ja seinillä, eikä esimerkiksi yöpöydällä tai työpöydällä lukuvalona.

Säästöä ja säästöä

Energiansäästölamppuja perustellaan vähäisellä energiankulutuksella. Niiden väitetään tarvitsevan jopa 80 prosenttia vähemmän sähköä kuin vanhojen hehkulamppujen.

Testissä kuitenkin kallein lamppu yllätti "energiaystävällisyydellään", se kulutti virtaa jopa enemmän kuin vastaavan kokoinen hehkulamppu, eikä kaiken kukkaraksi oikein antanut valoakaan!

Yleisesti testin energiansäästölamput kuluttivat kyllä energiaa hehkulamppuja selvästi vähemmän, mutta lamppujen välillä oli suuria merkkikohtaisia eroja, ja jos kallis lamppu sammuu ennen aikojaan ja sitä käytetään harvoin, on säästöjen kanssa niin ja näin.

Kestää, ei kestä

Energiansäästölamppuja on voimakkaasti markkinoitu pitkäikäisyydellä. Saksalaistestin aikana suurin osa lampuista lakkasi kuitenkin toimimasta huomattavasti luvattua tuntimäärää aikaisemmin.

Pakkauksessa kerrottu valomäärä ei pitänyt myöskään aina paikkaansa. Jotkut lamput antoivat selvästi vähemmän valoa kuin vastaavan kokoinen hehkulamppu.

Hiipuu pakkasessa

Kylmässä osa lampuista myös syttyi hyvin hitaasti. Kun pakkasta oli yli 20 astetta, kesti joillakin lampuilla syttyminen useita minuutteja. Valaistusteho myös heikkenee kylmässä. Tämän on jokainen havainnut myös Suomen pakkasissa.

- Yli 20 asteen pakkasissa valon tuotto laskee, koska kaasupaine pienenee lampussa kylmästä johtuen. Valotehoa voi olla enää vain 20 prosenttia jäljellä yli 20 asteen pakkasissa.

- Energiansäästölamppu toimii kylmässä ulkovalona parhaiten mahdollisimman tiiviissä valaisimessa, jonka sisäilmaa lamppu lämmittää, neuvoo erikoistutkija Eino Tetri Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta.

Teknillisessä korkeakoulussa on myös käynnistynyt valaistustutkimus, jossa on lamppujen välisessä vertailussa mukana myös energiansäästölamppuja. Tuloksia saadaan loppuvuodesta.

Ja vielä jäteongelmakin

EU kielsi elohopeaa sisältävien laitteiden kuten kuume- ja ilmanpainemittarien käytön kotitalouksissa vajaa vuosi sitten. Nyt ihmetellään miksi elohopeaa on saanut käyttää energiasäästölampuissa. Rajaksi on asetettu viisi milligrammaa.

Saksalaistietojen mukaan varsinkin halvoissa kiinalaislampuissa epäillään elohopeamäärien ylittyvän moninkertaisesti. On vaikeampi valmistaa vähän elohopeaa sisältävä lamppu. Kun elohopeaa laittaa "riittävästi", lamppu ainakin toimii.

Ympäristöviranomaiset paikalle?

Kohun jälkeen Saksassa kysytään miten tulisi menetellä kun energiansäästölamppu putoaa ja menee rikki; kulkeutuuko näkymätön elohopea hengitysilman mukana elimistöön? Hehkulamppujen asemesta olisi pitänyt kieltää energiansäästölamput, purki eräs lehdenlukija tuntojaan testin jälkeen.

Katseet ovat nyt led-valoissa, joiden odotetaan jo lähivuosina korvaavan energiansäästölamput. Ja korvattavaa riittää, sillä samalla perusteella millä EU kielsi hehkulamput, myös halogeenivalot ovat nyt seuraavana kieltolistalla: kuluttavat liikaa energiaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Arto Nurmi