Kylmä kangistaa ajattelun

"Pipo päässä talvisäässä, silloin ei oo järki jäässä". Suomessa on hytisty viime viikot tavallista kylmemmissä keleissä, talven pakkasennätys mitattiin sunnuntain vastaisena yönä Kuusamossa, kun mittari painui -36,6 asteeseen.

Kotimaa
Tyttö makaa lumessa talvivaatteet päällä
Mika Kanerva

Kylmissä lukemissa ei pelkkä pipokaan päätä pelasta, vaan tarvitaan järeämpiä aseita kuten karpomainen karvahattu.

Jos putki jäätyy, se sulatetaan ja katso, vesi roiskuu taas. Jos pulla on jäätynyt pakkasessa, minuutti mikrossa saa sulaneen baakkelssin maistumaan lähes vastaleivotulta. Mutta jos järki jäätyy, sitä ei niin vain sulatetakaan.

Tutkija Tiina Pääkkönen selvitteli väitöskirjassaan kylmyyden vaikutusta ihmisen toimintakykyyn ja huomasi hämmästyksekseen, että vaikka kroppamme muutoin sopeutuu talven kylmyyteen, ei järkemme pysy perässä.

-Vaikka ihmiset sopeutuvat kylmään, ei kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen palaudu talvea edeltävälle tasolle, vaikka muuten totutaan elämään kylmässä. Pitkäaikaisella oleskelulla kylmässä on pitkäaikaisia seurauksia ihmisen toimintakykyyn ja mielialaan, sanoo Pääkkönen.

Kaiken takana on kilpirauhashormoni

Toimintakyvyn lasku johtuu Pääkkösen mukaan siitä, että kylmässä elimistö rasittuu enemmän kuin lämpimässä.

-Silloin aineenvaihdunta joutuu toimimaan kovemmalla tahdilla ja siihen vaikuttavat nämä kilpirauhashormonit. Elimistö saa käskyn tuottaa enemmän kilpirauhashormoneja mutta kun elimistön kokema rasitus jatkuu pidemmän aikaa, niin kilpirauhanen ei jaksa pysyä tahdissa, vaan kilpirauhashormonien määrä verenkierrossa laskee ja ne häviävät sieltä nopeammin kuin niitä ehditään tuottaa. Ja tämä taas vaikuttaa siihen kognitiiviseen toimintakykyyn, Pääkkönen kertoo.

Jos työ alkaa tuntua tahmealta eikä ajatus oikein luista, ottaa moni lääkkeeksi muutaman minuutin ulkoilmaa. Pääkkösen väitöstutkimus ei vie pohjaa pikaiselta pyrähdykseltä pakkaseen, sillä hän on tutkinut nimenomaan pitkään jatkuvan kylmäaltistuksen vaikutuksia.

-Kyllähän lyhytaikainen kylmäaltistus lisää ihmisen vireystilaa, mikä taas parantaa älyllistä toimintakykyä lyhytaikaisesti. Jos vaikka harrastaa talvipyöräilyä eli kulkee pyörällä töihin ja takaisin niin kyllä pyöräilyn aikana ja vähän sen jälkeenkin on sellainen virkeämpi olo. Ja tuskin raittiista ilmasta koskaan on haittaa kenenllekään, Tiina Pääkkönen sanoo.

Yksi tykkää talvesta, toinen ei

Ihmisen talvensietokyky on kuitenkin aina yksilöllinen juttu. Toisen talvi lyö maahan ja masentaa, toinen ei huomaa minkäänlaista eroa toimintakyvyssään, oli sitten kesä tai talvi. Kylmyys ei kuitenkaan vaikuta ihmiseen enää samalla tavalla kuin ennen vanhaan, sillä talvisäällä liikutaan ulkona yhä vähemmän.

-Eihän me suomalaiset vietetä enää kovin paljon aikaa ulkona, kyllä se tahtoo olla sitä, että kävellään autoon ja autosta töihin. Sellaisilla ihmisillä, jotka ovat ulkotöissä tai harrastavat talviliikuntalajeja, se altistuminen on voimakkaampaa, sanoo Tiina Pääkkönen.

Pääkkönen toivoo, että ihmiset pysähtyisivät miettimään, millä tavalla kylmä heihin vaikuttaa.

-Kylmyyden kokeminen on aika subjektiivista, että millä tavalla se vaikuttaa mielialaan ja älylliseen suorituskykyyn. Jos siis tuntuu siltä, että kylmäaltistus vaikuttaa suorituskykyyn, voisi talven aikana ottaa vähän rauhallisemmin ja yrittää keskittyä paremmin siihen, mitä tekee. Jos työntekijälle annetaan mahdollisuus tehdä töitään vähän rauhallisemmin, ei tapahdu työtapaturmia niin helposti, uskoo Pääkkönen.

Lähteet: YLE Keski-Suomi / Mikko Maasola, Sanna Pirkkalainen