Tutkimus: Pohjoisten soiden leviäminen nosti ilmakehän metaanipitoisuutta

Ihmistoiminta ei välttämättä selitä vuosituhansien takaista metaanimäärien kasvua. Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmakehän metaanimäärien kasvun aiheutti pohjoisten soiden leviäminen.

luonto

Vanhastaan metaanimäärien kasvun selittäjänä on pidetty Itä-Aasiassa yli 5 000 vuotta sitten aloitettua riisinviljelyä. Metaanitason nousu ajoittuu kuitenkin yksiin pohjoisten soiden leviämisen kanssa, Helsingin yliopiston tutkimuksessa esitetään.

Professori Atte Korholan johdolla tehdyssä, soiden turpeen radiohiiliajoituksiin pohjautuvassa tutkimuksessa havaittiin, että pohjoisten soiden laajuuskasvu kiihtyi merkittävästi juuri noin 5 000 vuotta sitten, eli samaan aikaan kun ilmakehän metaanipitoisuus kääntyi kasvuun.

Soiden laajenemisen tuloksena syntyi miljoonia neliökilometrejä nuoria nevatyypin soita, jotka eloperäisen aineksen mädäntyessä tupruttelivat ilmaan suuria määriä metaanikaasua.

Soiden laajuuskasvun sysäyksenä toimi ilmaston muuttuminen kosteammaksi ja viileämmäksi, jonka seurauksena pohjavedenpinnat nousivat ja turpeen muodostuminen sekä kasvu kiihtyivät. Vastaava metaanipiikki voi syntyä myös tulevaisuudessa, mikäli sademäärät nousevat arktisilla alueilla ennusteiden mukaisesti, tutkimuksessa esitetään.

Metaani on vesihöyryn ja hiilidioksidin jälkeen merkittävin kasvihuonekaasu, ja siitä johtuu noin viidennes ihmisten aiheuttamasta ilmakehän lämpenemisestä. Metaanipäästöjä syntyy pääasiassa soilta, karjataloudesta, riisinviljelystä ja kaatopaikoilta sekä fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja biomassan polttamisesta.

Helsingin yliopiston tutkimus julkaistiin tällä viikolla arvovaltaisessa Quaternary Science Reviews -sarjassa.

Lähteet: YLE Uutiset