Dysleksia voi inspiroida taiteilijaa

Lukemis- ja kirjoitushäiriöön eli dysleksiaan liitetään useimmiten negatiivisia ominaisuuksia, mutta etenkin taiteilijalle vaivasta voi toisinaan olla hyötyäkin.

kulttuuri
Lähikuva John Courtin teoksesta
YLE

- Kun lähdin koulusta, pystyin lukemaan ja kirjoittamaan jonkin verran, mutta vasta taide motivoi minua opiskelemaan lukemista ja kirjoittamista lisää. Itse asiassa opiskelen samalla, kun teen taideteosta, pystyn tällä tavalla hahmottamaan kieltä paremmin. Jotkut sanat, joita joudun käyttämään arkielämässä, ovat minulle hyvin hankalia ja epämiellyttäviä, mutta taideteoksissani koen niiden käyttämisen ongelmattomaksi, brittiläissyntyinen taiteilija John Court toteaa.

Courtilla on dysleksia, ja rohkeana miehenä hän on ryhtynyt käyttämään taiteensa lähtökohtana kirjaimia ja sanoa- asioita, joiden hahmottaminen on vaikeaa juuri hänelle

- Taiteessa ei ole kielioppia eikä siinä vaadita kielellistä rakennetta. Olenkin pystynyt rakentamaan taiteeni kautta itselleni ikään kuin oman kielen.

Andy Warhol ja 51 minuuttia

Dysleksialla tarkoitetaan kielen häiriötä, jonka keskeinen piirre on läpi elämän säilyvä vaikeus fonologisen tiedon prosessoinnissa. Häiriön on tiedetty jo kauan liittyvän visuaaliseen lahjakkuuteen, tai tuovan sitä paremmin esille.

Monella lahjakkaalla kuvataiteilijalla onkin diagnosoitu dysleksia. Luetteloon mahtuvat muun muassa Michelangelo, Jackson Pollock, Pablo Picasso, Auguste Rodin, Vincent Van Gogh, William Turner ja Andy Warhol. Esimerkiksi Warholista kulkee taidepiireissä tarina, jonka mukaan käsite 15 minuutin julkisuudesta on väärinymmärrys- Warholin kun piti puhu 51 minuutista.

Laveampia visuaalisia hermoverkkoja

Dysleksian yhteyttä visuaaliseen lahjakkuuteen tukevat myös tieteelliset tutkimukset: häiriötä tutkinut professori George Hynd on magneettikuvauksisa havainnut, että perinnöllistä dysleksiaa potevilla henkilöillä visuaalisia taitoja edustavat hermoverkot ovat kehittyneet tavallista laveammiksi.

- Nähdäkseni useimmilla taiteilijoilla on dysleksia, mistä sitten kumpuaa omaehtoinen visuaalinen näkemys, John Courtkin toteaa.

Tyhjääkin tyhjempi paperi

Dyslektinen luomisprosessi - ei sekään, siis - ole välttämättä helppo asia.

- Tyhjä paperi on minulle hyvin erilainen kokemus kuin monelle muulle ihmiselle. Useimmalle taiteilijalle tyhjä valkoinen paperi on hieno asia, se on alku jollekin, siihen lähdetään synnyttämään asioita. Minulle tyhjä paperi voi olla myös uhka- hallitsematon kokemus. En välttämättä saa siihen mitään aikaiseksi, John Court sanoo.

Taiteilijan teoksia on parhaillaan esillä Espoon Aarni-galleriassa.

Lähteet: YLE Uutiset/Jussi Mankkinen