Ydinvoimajätti Areva putosi pilvilinnoistaan

Olkiluotoon vaivoin nousevasta Arevan EPR-ydinreaktorista piti tulla ranskalaisen atomiosaamisen näyteikkuna maailmalle. Sarastavan globaalin uuden uskon ydinvoimaan piti alkaa EPR:n tahdissa. Sitten alkoivat vastoinkäymiset, joille ei näytä tulevan loppua.

Olkiluotoon valmistuva ydinvoimala ,jonka Areva-yhtiö rakentaa. Kuva: YLE uutiset grafiikka

Katastrofaalisesti viivästyneet rakennustyöt, ydinturvallisuusviranomaisten huoli uuden reaktorin turvallisuudesta, "vuosisadan kaupan” menettäminen korealaisille ja ranskalaisten ydinvoimatoimijoiden keskinäinen hajaannus ravistelevat jo Arevan perustuksia.

Toimitusjohtajan asema järkkyy

Kaikki ydinvoimaan liittyvä peittyy Ranskassa salamyhkäisyyden verhon alle. Niin ydinase- kuin ydinvoimapolitiikkaakin peittää sotilassalaisuuden verho. Tässä ilmapiirissä Arevankin ongelmista puhutaan mediassa lähes yksinomaan nimettömänä pysytteleviä lähteitä lainaten. Nimellään esiintyvät sen sijaan paukuttavat yhä optimismia.

- Vuonna 2010 jatkamme kasvuamme, ja aion taas matkustaa paljon ympäri maailmaa, toimitusjohtaja Anne Lauvergeon arvioi iloisesti L'Express-lehdelle tammikuussa.

Varjoista puhuvat syvät kurkut ovat kuitenkin hallinneet Arevasta kertovaa uutisointia. Olkiluodon työmaan ainakin kolmen vuoden myöhästymisestä tulilinjalla on itse toimitusjohtaja.

- Olkiluodon epäonnistuminen on yksi kivi lisää Anne Lauvergeonin kengässä. Tämä vastoinkäyminen heikentää toimitusjohtajaa hetkellä, jolloin presidentti Sarkozy on ottamassa ohjia käsiinsä, yksi nimettömistä äänistä uskoutuu L'Express-lehdelle.

Olkiluodon ongelmat viemässä Arevalta projektit

Olkiluoto näyttää jäävän Arevalle ensimmäiseksi ja viimeiseksi hankkeeksi, jossa yritys on reaktorin toimittamisen lisäksi vastuussa koko projektin hallinnasta. Kabineteissa on tehty johtopäätökset. Les Echos-taloussanomalehden tietojen mukaan presidentti Sarkozyn lähipiiri ei Arevalle enää projektijohtotehtäviä suo. ”Areva halusi kilpailla EDF:n kanssa projektijohtamisessa, mutta Lauvergeonin johtama yhtiö tyytyy nyt aikaisempaan rooliinsa reaktorien toimittajana”, lehti kirjoittaa.

Pilvet synkkenivät Arevan yllä entisestään vuosi sitten, kun saksalainen Siemens päätti vetäytyä yhteistyöstä. Siemens valitsi kumppanikseen mieluummin venäläisen Rosatomin. Kassaan tuli syvä lovi, kun Areva joutui yht'äkkiä löytämään kaksi miljardia euroa Siemensin osakkuuden ostamiseksi. Olkiluodon säheltämisen takia Areva oli jo joutunut tekemään budjettiinsa jo yhteensä yli kahden miljardin tappiovaraukset.

Lauvergeonin mielipahaksi yhtiön voittoa tuottava sähkön siirtäämiseen ja jakeluun keskittyvä T&D oli pantava myyntiin rahapulan lievittämiseksi.

Tässä vaiheessa omat alkoivat jo tulla haaskalle. Toisen ranskalaisen energiajättiläisen EDF:n toimitusjohtaja ehdotti loppuvuodesta jo Arevan pilkkomista muiden energia-alan toimijoiden kesken.

Vuosisadan kaupat kaatuivat valtataisteluun

Koko Ranskan ydinvoimateollisuus on joutumassa rankan uudelleenjärjestelyn kohteeksi. Joulukuussa tapahtui katastrofi, joka sai presidentti Sarkozyn tarttumaan ohjaksiin. Ennakkosuosikkina kisaan EPR-reaktorillaan lähtenyt Ranska sai katsoa vierestä, kun takavasemmalta tullut korealainen Kepco vei ”vuosisadan kaupaksi” jo etukäteen ristityn neljän ydinvoimalan hankkeen Yhdistyneiden Arabiemiraattien Abu Dhabissa.

Haavojen nuolemisen ja itsetutkinnan päätelmät olivat karuja. Ensinnäkin Ranskan tarjouksen takana olleet energiajätit EDF, Areva ja GDF-Suez sortuivat keskinäiseen valtataisteluun, nurkkakuntaisuuteen ja ylimielisyyteen.

- Asiakkaan tarpeita on kuunneltava tarkemmin, uskoutuu muuan ”korkea virkamies” Les Echos -lehdelle.

Toinen tappion syy on EPR-reaktorin kalleus. Korealaisen reaktorin hinta on noin viisi miljardia euroa, EPR:n seitsemän. Ranskalaiset ylpeilevät laadullaan, mutta jos tuote ei mene kaupaksi, sormi menee suuhun. Le Point -lehdelle uskoutunut EDF:n johtoportaan edustaja vertaakin EPR-reaktoria yliäänikone Concordeen, joka oli niin upea ja kallis, ettei sille löytynyt koskaan kannattavia markkinoita.

- Olemme tehneet vähän samoin kuin Concorden kohdalla: meillä on upea tekninen tuote, jolle ei kuitenkaan löydy asiakkaita, koska se maksaa liikaa, nimetön johtaja sanoi.

Viranomaiset kritisoivat EPR:n tietokonejärjestelmiä

EPR:n turvallisuus on joutunut sekin kyseenalaiseksi. Ranskan, Britannian ja Suomen säteilyturvaviranomaiset antoivat marraskuussa harvinaisen yhteisen julkilausuman, jossa kritisoitiin EPR:n tietoteknistä arkkitehtuuria. Lausuman mukaan varsinainen ohjausjärjestelmä ja turvallisuudesta vastaava järjestelmä eivät ole tarpeeksi erillään. Tietoteknisen ongelman sattuessa molemmat järjestelmät sattaisivat kaatua.

Tällä hetkellä EPR-reaktoreita on myyty neljä kappaletta. Olkiluodon lisäksi kahta voimalaa on alettu rakentaa Kiinaan ja yhtä Ranskaan.

Töppäilyjen takia Ranskan ydinvoimaetumatka on kuihtunut olemattomiin. Amerikkalaiset, korealaiset, venäläiset ja jopa kiinalaiset ovat nousseet ranskalaisten rinnalle.