Paula-tyttö keitti lahtelaisille kahvit

Paula-tyttö kansallispuvussa kiiltävä kuparinen kahvipannu kädessään oli entisaikaan vähintään yhtä tunnettu kuin nykyiset missit. Kahvia keittävä kaunotar täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Lahtelainen Anni Tarhonen on kuudestoista Sääksmäen kansallispukuun sonnustautunut kahveja keittävä kaunotar.

kahvi
Lahtelainen Paula-tyttö Anni TarhonenYLE/ Vihtori Koskinen

Paula-tyttöön liittyy kahvintuoksuista nostalgiaa. Onhan hymyilevä kaunotar kaatanut kahvit suomalaisille jo kuudenkymmenenvuoden ajan.

Lahtelainen Anni Tarhonen valittiin Paulaksi kolme vuotta sitten. Kahvia keittävän kaunottaren työhön kuuluu kierrellä ympäri Suomea erilaisissa tapahtumissa ja kahviloissa tapaamassa kahvin ystäviä.

- Normaali työviikko on sellainen, että maanantaina pakkaan auton täyteen kahvia paahtimolla. Tiistaista perjantaihin sitten kierrän Suomenmaata viemässä kahviterveisiä, kertoo Paula-tyttö.

Kolmivuotisen Paula-pestin aikana Annille on tullut kahvinkeitto varsin tutuksi. Sääksmäen kansallispukuun sonnustautunut kaunotar tunnustautuu itsekin olevansa varsinainen kahvikissa.

- Olen ehtinyt työurani aikana juomaan aika monta kiloa kahvia. Päivittäinen kulutus on sellainen 4 – 5 kuppia kahvia päivässä, naureskelee Paula-tyttö.

Paula valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja lahtelaisen Annin pesti Paulana on päättymässä tulevana keväänä.

- Tätä työtä tulee ikävä aivan varmasti. Nyt jo hetkittäin ajattelen haikeana sitä hetkeä, kun joudun pestistä luopumaan. Toivottavasti uudet haasteet tuovat iloistakin haikeutta mukaan jossain vaiheessa, mietiskelee Paula-tyttö.

Paulanostalgiaa

Paula viettää tänä vuonna 60-vuotissynttäreitään. Ensimmäinen Paula valittiin sotien jälkeen vuonna 1950. Tuolloin elettiin vielä säännöstelyn aikaa ja pula-ajan Suomessa kahvi oli kallisarvoista herkkua. Kahvin arvostuksesta kertoo jotakin myös se, että ensimmäinen Paula-tyttö sai palkinnoksi kaksi kiloa aitoa kahvia. Ensimmäinen Paula, Sinikka Kekki onkin kertonut hakeutuneensa kahvikaunottareksi juuri palkinnon vuoksi.

Kahvinkeittotaitoiselle kaunottarelle oli tilausta sodan jälkeisessä Suomessa, sillä kahvipulassa ihmiset olivat tottuneet kahvin korvikkeeseen ja sumppiin, jota keitettiin vanhoista poroista. Paula kun tuli kaupunkiin, niin ihmiset tulivat pitkienkin matkojen takaa kahville.

- Se oli silloin suuri tapahtuma, kun Paula saapui kaupunkiin. Monet vanhemmat ihmiset muistelevat sitä, että he ovat pienenä lapsena päässeet samaan valokuvaan Paula-tytön kanssa. Nyt he ovat tulleet sitten ottamaan uudet kuvat Paulan kanssa ja laittaneet uuden kuvan vanhan viereen kirjahyllyyn, kertoo Paula-tyttö Anni Tarhonen.

Kahvinkeitto on taitolaji

Jokainen kahvin ystävä tietää varmasti miltä maistuu paha kahvi. Se on usein hetken aikaa seissyttä, väkevää, laihaa tai muuten vain oudon makuista. Paula-tyttö Anni muistuttaa, että kahvi ei parane vanhetessaan, ja kahvinkeittämisessä tulisi muistaa yksinkertaiset perusasiat.

- Laadukas kahvi, puhdas pannu ja raikas vesi eli puhtaat välineet pitää olla, kun kahvia keitetään. Kylmä vesikin tulisi annostella sillä omalla puhtaalla vesikannulla keittimeen, jotta vältytään mahdollisilta sivumauilta. Yksi mitallinen kahvia annostellaan kupillista kohden. Sitten kun kahvi on tippunut, niin lopuksi vielä lusikalla sekoitetaan se kahvi niin, että siitä tulee tasaisen makuista, muistuttaa Paula-tyttö.

Lähteet: YLE Lahti / Vihtori Koskinen