Lumikolalla apua saimaannorpille

Uhanalaisen saimaannorpan suojeluun etsitään jatkuvasti uusia keinoja. Uusin väline on lumikola, jolla norpille tehdään kinoksia pesiä varten. Tutkijoiden mukaan tekokinoksia tarvitaan, sillä ilmaston lämpeneminen uhkaa myös norpan pesintää.

Kotimaa
Tutkijat kolaavat lunta Haukiveden jäällä
YLE

Saimaannorpan suojelussa on kokeiltu jo lähes kaikkea, mutta yksi keino on ollut tähän saakka vielä näkemättä: tutkijat tekemässä lumikolan kanssa pesätarpeita norpalle. Nyt sekin on Etelä-Savossa kuitenkin nähty. Asialla ovat Itä-Suomen yliopiston tutkijat, jotka ovat kolanneet norpille Pihlajavedellä ja Haukivedellä yhteensä jo 31 keinotekoista pesäkinosta.

Näin siitäkin huolimatta, että lunta on monien mielestä tullut tänä talvena jo liiaksikin asti. Norpalle ratkaisevaa ei ole kuitenkaan pelkkä lumen määrä, vaan sen on oltava myös aivan tietynlaista.

- Saimaannorpalle ei riitä, että lunta on kinoksessa tarpeeksi, vaan sen pitää myöskin olla koostumukseltaan kerrostunutta, valaisee asiaa tutkija Miina Auttila Itä-Suomen yliopistosta.

Pelkästään puuterimaisesta lumesta tehty kinos romahtaa, jos norppa yrittää kaivaa siihen pesää.

Taustalla ilmastonmuutos

Lumen lisäksi norpan pesintää vaikeuttavat leudot talvet ja ilmaston lämpeneminen. Tutkijoiden tavoitteena onkin nyt luoda ja testata menetelmä, jolla voitaisiin keinotekoisesti auttaa norpan pesintää. Yhdeksi ratkaisuksi ovat valikoituneet tekokinokset, joita tutkijat ovat tämän vuoden alusta kolanneet norpan pesimäpaikkoina tiedetyille luotojen ja saarien rannoille.

Osa kinoksista tehdään myös sellaisille paikoille, joissa norppa ei ole aiemmin pesinyt, mutta joissa se tutkijoiden mielestä voisi pesiä.

- Mielenkiinnolla seurataan, miten näin aikaisin tehdyt kinokset pärjäävät, Auttila sanoo.

Oma mielenkiintonsa on hänen mukaansa myös sillä, miten tekokinokset pärjäävät vertailussa luonnon muodostamien kinosten kanssa. Ensimmäisiä viitteitä tästä saadaan loppukeväällä, kun norpan pesintä on päättynyt.

Pesävieraista kuvat talteen

Tutkijat kolaavat kinokset vajaan metrin korkuisiksi ja useiden metrien levyisiksi kasoiksi. Auttilan mukaan aikuiselle norpalle riittäisi makuupesäksi pienempikin pesä, mutta kuutille ei.

- Kuutilla on tapana kaivella sivuonkaloita pesään, joten on hyvä, että kinos on iso.

Kun kolaaminen on tehty, asennetaan paikalle liiketunnistimella varustettu kamera, jolla saadaan talteen kuvat niin pesillä vierailevista pedoista kuin ihmisistäkin. Infrapunasalaman avulla kuvia saadaan myös hämärässä ilman, että kohteet sitä itse huomaavat.

Ei omaan saunarantaan

Entä voisiko kuka tahansa ryhtyä tällä tavoin lunta kolaamalla suojelemaan norppaa? Tutkijoiden mielestä ei, sillä tekokinoksia tehdään vain tarkkaan harkituille paikoille, joille on lisäksi saatu asianmukaiset luvat.

- Sellainen ei esimerkiksi ole hyvä ratkaisu, että tehdään kinos omaan mökkirantaan, jotta sitten pääsiäisenä voidaan tulla sinne itse saunomaan.

Kolaprojekti kestää kolme vuotta, ja siihen on saatu rahoitusta muun muassa maa- ja metsätalousministeriön ilmastonmuutoksen sopeuttamisohjelmasta. Vuosikustannukset ovat runsaat 100 000 euroa.

Lähteet: YLE Uutiset / Pekka Niiranen

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus