Kuinka Arvo Ylppö ja Lastenklinikka päätyivät Lepaalle 1939

Pommituksia pakoon lähtenyt Helsingin Lastenklinikka päätyi yllättäen Lepaalle joulukuun alussa 1939. Koko oppilaitos oli mukana auttamassa lapsipotilaita selviytymään tilapäisoloissa ja ennätyspakkasissa. Arvo Ylppö joutui loihtimaan sota-ajan lastensairaalan yhdessä päivässä, kun juna jätti evakot varoittamatta Hämeenlinnan asemalle.

Lepaa, Hattula
Arvo Ylppö potilaineen ja hoitajineen Lepaan puutarhaoppilaitoksen piirustussalissa talvisodan aikaan
Arvo Ylppö potilaineen ja hoitajineen Lepaan puutarhaoppilaitoksen piirustussalissa talvisodan aikaanTyrväntö-Seura

Hattulassa Lepaan kauhujen yö tarkoittaa muistoissa 70 vuoden takaista joulukuun toisen päivän iltaa ja sitä seuraavaa yötä, jolloin talvisodan sytyttyä Helsingin pommituksia pakoon siirretty Lastenklinikka tuli yllättäen evakkoon Lepaan puutarhaoppilaitokselle. Määränpäänä piti olla Harjavalta, mutta lapsipotilaat päätyivät Tyrväntöön. Koko opiston ja kylän väki oli auttamassa ja ottamassa vastaan vaikeasti sairaita lapsipotilaita.

Lastenklinikan siirto ja tilapäisen sairaalan perustaminen päivässä ovat pieni esimerkki siitä, millaista improvisointitaitoa yllätetty maa tarvitsi siirtyessään rauhan ajasta sotatilaan. Arvo Ylppö johti tilapäissairaalaa, jossa keskoset pysyivät lämpiminä, vaikka pakkanen jäädytti putket. Vieläkin osa Lepaalla hoidetuista lapsista on elossa.

Juna jätti

Helsingin pommitukset alkoivat marraskuun 30. päivän aamuna kello 10. Pian pommeja putoili myös lähelle nykyistä Tehtaankadun Venäjän lähetystön aluetta, jonka paikkeilla sijaitsi silloin Helsingin Lastenklinikka. Sairaalan ylilääkäri Arvo Ylppö oli juuri luennoimassa, kun kandidaatit ryntäsivät salista pommeja pakoon.

Sairaala päätettiin evakuoida Harjavaltaan saman tien. Junan matka päättyi yllättäen Hämeenlinnaan, kun armeija tarvitsi junan sotilaskuljetuksiin. Lapset ja hoitajat olivat yhden yön Lyseolla, kunnes tilapäispaikka löytyi Lepaalta. Puutarhaoppilaitos oli varautunut ottamaan vastaan hevossairaalan, mutta heille tulikin Ylppö lapsipotilaineen.

Lepaa jätti hyvät muistot

Sairaanhoitajana mukana ollut Senja Iljanko muisteli, ettei ollut huolissaan tilanteesta. Hän luotti että Suomi hoitaa lapsensa. Hän piti onnena Lepaalle pääsyä, koska kaikki olivat auttamassa kykynsä mukaan. Lasten onni oli Lepaan hyvä elintarviketilanne. Kiitos edellisen kesän hyvien satojen sairaala sai koko talvisodan ajan hyvää ruokaa. Koska Ylppö ystävystyi paikallisen kaupanpitäjän kanssa, henkilökunnan ylellisyys oli myös nauttia oikeaa kahvia.

Pakkanen oli sotatalvena niin kova, että oppilaitoksen putket jäätyivät. Hoitohuoneiden lämpötila ei ollut kuin 14 astetta, ja hoitajattarien majoitustilat menivät ajoittain miinuksen puolelle. Sairaala sai lämmintä vettä rannan suuren saunan padasta, jota kuljetettiin huopiin käärityissä tonkissa.

Hoito oli hyvää

Tilapäisoloista huolimatta hoitotulokset olivat hyviä. Vain joitakin lapsia yli sadasta pienestä potilaasta kuoli kurkkumätäepidemian aikana. Kotiseutuneuvos Erkki Ulamo on tutkinut ja tallentanut sota-ajan lastensairaalan historiaa. Hänen haastattelemansa sairaanhoitaja Senja Iljanko muisteli, että keskosten lisäksi sairaala hoito mm. maitoruvesta ja mahaportin kouristuksista kärsineitä lapsia.

Sairaala toimi Lepaalla koko talvisodan ajan. Hoitajat olivat toivoneet, että kevään tullen he näkisivät Lepaan kuuluisan omenatarhan kukassaan. Pakkanen oli kuitenkin tappanut puut, eikä tilapäissairaalana olleen puutarhaoppilaitoksen opistorakennuksen ympärillä ollut kuin kuolleita mustia rankoja.

Lähteet: YLE Häme