Asevelvollisuus on jo valikoiva

Puolustusvoimat on viime vuosina tiukentanut palveluskelpoisuuden määritelmää kutsunnoissa. Vapautuksen asepalveluksesta voi saada jopa heikon motivaation tai siviilielämän ongelmien takia.

Kotimaa
Kalle Niskala / YLE

Puolustusvoimien terveystarkastusohjetta tiukennettiin jo vuonna 2006. Tuolloin pysyvän vapautuksen sai suoraan kutsunnoissa 5,5 prosenttia kutsuntaikäluokasta. Lisää tiukennuksia tehtiin vuonna 2008, ja viime syksyn kutsunnoissa jo 9 prosenttia ikäluokasta vapautettiin.

Voimassa olevassa ohjeessa lukee esimerkiksi, että "henkilön oma motivaatio palveluksen suorittamiseen on merkittävä arvioitava tekijä".

Sotilaslääketieteen keskuksen johtaja, lääkintäeversti Ari Peitso myöntää, että heikko motivaatio voi todella johtaa vapautukseen.

- Varusmiespalveluksen olosuhteet poikkeavat aika tavalla nuorison muusta elämästä. Jos ei ole edes halua sopeutua niihin, niin pinna voi palveluksessa kiristyä toden teolla, Peitso selittää.

Ongelmaisia ei haluta palvelukseen

Myös esimerkiksi potkut töistä, univaikeudet, rahaongelmat, päihteiden käyttö ja riidat kotona voivat olla syynä vapautukseen. Ainakin suuremmissa kaupungeissa kutsuntaikäisille jaetaan nyt kysely, jossa kysellään tällaisista siviilielämän ongelmista. Tarpeeksi monta "riskivastausta" johtaa haastatteluun, joka taas voi johtaa vapautukseen.

Taustalla on tutkimus, jonka mukaan palveluksen keskeyttäjillä on usein taustallaan näitä ongelmia. Nimenomaan kiusallisia keskeytyslukuja tiukennusten pitäisi vähentää.

Asevelvollisuuslaki ei kuitenkaan salli asevelvollisen vapauttamista palveluksesta kuin terveydellisistä syistä tai palveluskelpoisuuden varmistamiseksi. Miten sosiaalisista ongelmista johtuva vapautus siis perustellaan?

- Meillähän on tällainen sopeutumishäiriö-diagnoosi. Se nyt tietysti on aika kattava, lääkintäeversti Ari Peitso sanoo.

- Sopeutumishäiriö ei välttämättä ole siinä kutsuntatilanteessa päällä, mutta sitä yritetään aiemman elämän perusteella ennakoida, Peitso kertoo.

"Kaksi venettä soutaa eri suuntiin"

Tutkija Mikko Salasuo on yksi tuoreen Tunnetut sotilaat -kirjan kirjoittajista. Hän ihmettelee nykyisiä kutsuntakäytäntöjä.

- Toisaalla tiukennetaan sitä, kuka palvelukseen pääsee. Mutta toisaalla puhutaan varusmiespalveluksesta suomalaisuuden instituutiona, kasvatusinsituutiona, Salasuo sanoo.

- Puheet maan suurimmasta kuntokoulusta ja kansalaiskasvatuksesta ovat omituisia, jos vain hyväkuntoiset ja hyvin pärjäävät otetaan palvelukseen. Nythän ylipainokin voi tuoda vapautuksen, huomauttaa Salasuo.

Sodan ajan reserviä on pienennetty niin, että joukkotuotannon tavoitteet kestäisivät suuremmankin poistuman. Niinpä kiusaus "hankalien tapausten" seulomiseksi pois koulutuksesta on olemassa.

Moni puolustusvoimissa on kuitenkin sitä mieltä, että juuri varusmiespalvelus on viimeinen mahdollisuus auttaa niitä nuoria, joiden asiat ovat solmussa. Mitä enemmän kutsuntarima nousee, sen heikommin juuri heidät tavoitetaan.

Myös vastakkainen näkemys esitetään usein. Sen mukaan "varusmiespalvelus ei ole terapialaitos" ja "puolustusvoimat ei voi parantaa". Puolustusvoimien sisällä onkin hiljainen kahtiajako sen suhteen, miten sotilaskoulutusta ja laajempaa yhteiskunnallista tehtävää pitäisi painottaa.

Tutkija: itse ongelma muualla

Mikko Salasuon mielestä puolustusvoimien linja on nurinkurinen.

- Kaksinumeroiset keskeyttämisprosentit ovat ongelma, siispä nostetaan rimaa kutsunnoissa. Siitä ei sen sijaan keskustella, olisiko itse palveluksen rakenteessa osasyy keskeytyksiin, Salasuo sanoo.

Puolustusvoimat saa asevelvollisuuslain mukaan itse määritellä, mitkä ovat palveluskelpoisuuden kriteerit. Mikko Salasuon mielestä järjestelmä ei tällä hetkellä ole tarpeeksi läpinäkyvä, koska kutsuntoihin menijät eivät tiedä, miten heidän palveluskelpoisuutensa ratkaistaan.

Lähteet: YLE Uutiset / Matti Tyynysniemi