Supo: Uusnatsismi on Suomessa sisäpiiritouhua

Ruotsalaisilta uusnatseilta toimintatapansa kopioineet aktivistit kylvävät propagandaansa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa. Suojelupoliisin mukaan aktivisteja on korkeintaan joitakin kymmeniä. Myös natsihenkisiä skinejä Supo arvioi olevan nyt vähemmän kuin 90-luvulla.

Kotimaa
Uusnatseja mielenosoituksessa, kuvattu takaapäin.
AP Graphics Bank

Ainakin Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla on viime vuoden ajan liimailtu julkisille paikoille tarroja, joissa on tupakka-askin tekstin mallinen varoitus monikulttuurisuuden "haitallisuudesta". Tarroissa mainostetaan Ruotsin uusnatseilta kopioitua nettisivustoa, jolla värvätään riveihin uusia jäseniä.

Suojelupoliisin mukaan aktivistien toiminta on "sisäpiirin touhua", jolla ei ole poliittista merkitystä. Aktivisteja on enintään muutamia kymmeniä. Paikallispoliisi voi puuttua levitykseen vain, jos kiinteistönomistaja - tyypillisesti kaupunki - tekee ilmoituksen vahingonteosta. Esimerkiksi Itä-Helsingin poliisi on saanut kansalaisilta ilmoituksia Herttoniemestä löydetyistä tarroista.

- Poliisi on asiaa penkonut, mutta tutkinta ei ole johtanut mihinkään, koska tarrassa ei kohdisteta selvästi vihaa mitään tiettyä kansanryhmää kohtaan, sanoo kenttäkomisario Jere Roimu Helsingin itäisestä poliisipiiristä ja lisää ymmärtävänsä, että tarrat herättävät ihmisissä pahennusta.

Ruotsissa uusnatseilla on huomattava poliittinen merkitys. Supon mukaan Suomessa ei ole vastaavaa jalansijaa ääriliikkeille kuin Ruotsissa, Venäjästä puhumattakaan. Suomessa on vähemmän maahanmuuttajia kuin Ruotsissa, poliittiset puolueet hylkivät ääriaineksia ja uusien äärilikkeiden on vaikea saada kannattajia, Supo uskoo.

Suomalaisen rasistisen väkivallan syyt ovat Supon mukaan ”sosiaalipsykologisia” pikemminkin kuin poliittisia. Toisin sanoen, syyt saattavat liittyä henkilökohtaisiin ongelmiin, päihteisiin tai kaveriporukkaan kuulumiseen.

Lamasta ei selvää lisäpontta jengi-ilmiöille

Nuorisotyöttömyys, voimistunut maahanmuutto ja ulkomaiset vaikutteet synnyttivät Suomessa 90-luvulla skinhead-aallon. Epävirallinen skinikeskus oli muutaman vuoden ajan Joensuu, mutta väkivaltaisia skiniporukoita liikkui useilla muillakin paikkakunnilla. Itähelsinkiläinen Kontula sai huomiota, kun lyömäasein varustautuneet kymmenet skinit ja maahanmuuttajat ottivat mittaa jalkapallokentällä keväällä 1997. Itä-Helsingissä merkittäviä skinijengejä ei ole näkynyt enää vuosiin, edes uusi lama ei ole tuonut ilmiötä takaisin.

- Tällä hetkellä tällaista jengikulttuuria meillä ei ole. En pysty sanomaan yhtään skinijengiä, joka vaikuttaisi täällä Itä-Helsingissä, sanoo kenttäkomisario Jere Roimu Helsingin itäisestä poliisipiiristä.

Itä-Helsingin lähiökuppiloissa järjestetään harvakseltaan skinihenkistä musiikkia soittavien bändien keikkoja. Keikoilla ja niiden liepeillä liikkuvat skinit ovat Roimun mukaan hyvin nuoria miehiä tai teinejä, joiden tekemisiin poliisi ei joudu juuri puuttumaan.

Komisario Roimun mukaan poliisille ilmoitettujen rasististen viharikosten määrän lisääntyminen ei ole näkynyt Itä-Helsingin poliisin arjessa. Hän arvelee, että ilmoitusten lisääntyminen johtuu pitkälti siitä, että poliisi luokittelee rikokset aiempaa herkemmin rasistisiksi. Rikosten uhrit myös tuovat aiempaa aktiivisemmin ilmi, jos kyse on rasismista.

Rasistisia väkivallantekoja kuitenkin tapahtuu. Helsingin lisäksi väkivalta ja -vahingonteot ovat nousseet uutisiksi viime vuosina myös muun muassa Espoon Soukassa, Joensuussa ja Kajaanissa.

Skinhead ei välttämättä ole kalju

Skinien määrästä ei ole tuoreita selvityksiä, mutta Supo arvioi skinejä olevan nyt vähemmän kuin 90-luvulla. 90-luvun lopulla skinejä oli Suomessa satoja, joidenkin arvioiden mukaan jopa tuhat.

Määrän arviointia vaikeuttaa myös se, ettei skinin määritelmä ole ongelmaton. Kevättalvella 2007 tiedotusvälineet esimerkiksi raportoivat, kun hevareita muistuttavat pitkätukkaiset skinihenkiset metallistit ottivat joukolla yhteen ulkomaalaistaustaisten nuorten kanssa Helsingin keskustan metroasemalla.

On pitkään ollut myös skineiksi pukeutuvia nahkapäitä, jotka vastustavat rasismia. Toisaalta nyrkeillään itseään ilmaiseva rasisti ei aina sonnustaudu maihinnousukenkiin, pilottitakkiin tai muihin ”aatteellisiin” tunnuksiin.

Lähteet: YLE Uutiset / Mikko Haapanen