Sotaorvot rekisteröityvät

Sotaorvot ovat vasta 2000 -luvulla alkaneet jakaa kokemuksiaan elämästä ilman isää tai äitiä. Nyt järjestöt haluavat kerätä rekisterin sotaorvoista, sillä kukaan ei tiedä kuinka paljon viime sodissa jommankumman vanhempansa menettäneitä on vielä elossa.

Kotimaa
Marja-Liisa Kantokivi ja Seppo Nevalainen kävivät Etelä-Karjalan Radiolla kertomassa sotaorpojen rekisteröitymisen tärkeydestä.
Marja-Liisa Kantokivi ja Seppo Nevalainen kävivät Etelä-Karjalan Radiolla kertomassa sotaorpojen rekisteröitymisen tärkeydestä.YLE Etelä-Karjala

Imatralainen Marja-Liisa Kantokivi syntyi talvisodan aikaan isänsä syntymäpäivänä. Sitä ennen isä oli kaatunut rintamalla.

Seppo Nevalainen oli puolestaan 4,5 -vuotias, kun isä kaatui talvisodassa Raatteen tiellä.

- Kovin paljon en isästäni muista, sanoo Seppo Nevalainen.

Isä lepää nyt synnyinseudullaan Viekijärvellä sankarihautausmaalla ja Seppo Nevalainen toimii Etelä-Karjalan sotaorpojen puheenjohtajana. Marja-Liisa Kantokivi on Imatran seudun sotaorpojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton sihteeri.

Sotaorpojen yhdistykset ovat varsin nuoria. Toiminta alkoi sekä Imatralla että Lappeenrannassa vasta 2002. Sotaorvot ja sotalesket kuuluvat kattojärjestö Kaatuneitten Omaiset Liittoon.

- Muistan kun sotaorvot olivat ensimmäistä kertaa koolla Imatralla. Ihmiset uskalsivat ensi kerran puhua kokemuksistaan, kun oli vertaistukea tarjolla. Siihen asti olimme työelämässä. Eikä näistä asioista paljon puhuttu muualla kuin perhepiirissä, kertoo Marja-Liisa Kantokivi.

Yhdistykset hakevat samanlaisen kohtalon ihmisiä yhteeen jakamaan kokemuksiaan ja muistojaan.

- Samalla selvitämme sitä kuinka olemme pärjänneet. Meillä on niin monenlaisia ihmiskohtaloita ja monilla on sodan traumat vieläkin havaittavissa, kertoo Seppo Nevalainen.

Rekisteröinnillä kerätään tietoa

Kaatuneitten Omaisten Liitto on alkanut selvittää vielä elossa olevien sotaorpojen määrää. Määrästä on liikkunut arvioita, mutta yhdistysten aktiivit ovat jatkuvasti törmänneet kysymykseen paljonko teitä oikein on?

- Etelä-Karjalassa jäseniä on nyt 170, mutta arvioimme, että sotaorpoja on täällä noin puolet lisää, sanoo Seppo Nevalainen.

Kaatuneitten omaisten liitto on laatinut lomakkeen, jossa kysytään henkilötietoja. Lisäksi liitto haluaa kartoittaa kuinka laajasti koulutustukea on aikanaan saatu. Nevalainen kertoo, että jo nyt on havaittu, että suuri osa on jäänyt paitsi koulutustuesta.

- Eikö oltu tietoisia tästä mahdollisuudesta? Käyttämättömiä rahoja emme tietenkään yritä periä takaisin, on vain kiinnostavaa tietää, kuinka paljon tähän mahdollisuuteen silloin aikoinaan on tartuttu, sanoo Nevalainen.

Imatralla lomakeen voi käydä hakemassa Uutisvuoksen toimituksesta ja Imatran seurakunnan tiloista Olavinkadulta. Lappeenrannassa lomakkeita on Karjala-myymälässä. Lisäksi lomake löytyy Kaatuneitten omaisten osoitteesta www.kolry.fi (siirryt toiseen palveluun).

Rekisteröinti on maksutonta, se ei sitouta mihinkään ja tiedot käsitellään luottamuksellisesti.

Rekisterin uskotaan olevan koossa huhtikuun loppuun mennessä.

Sotaorpojen muistomerkki Lappeenrantaan

Sotaorpojen yhdistykset ovat järjestelleet myös muistomerkkiä tulevia polvia varten. Sen paikaksi on valittu Lappeenranta. Hanke on ollut vireillä kolmisen vuotta, mutta rahoitus ei ole vielä täysin kasassa. Malli ja tekijä ovat sen sijaan tiedossa. Paikkakin on valmiiksi katsottu sankarihautausmaan ja Kauppakadun väliin. Patsas tulee olemaan pronssista valettu lapsi, joka katselee pommituksissa raunioitunutta rakennusta.

- Toivomme, että kahden vuoden päästä muistomerkki olisi jo paikoillaan, sanoo Seppo Nevalainen

Lähteet: YLE Etelä-Karjala