Isaf-operaatio muuttaa luonnettaan Pohjois-Afganistanissa

NATO-johtoinen Afganistanin ISAF-operaatio on muuttamassa luonnettaan Pohjois-Afganistanissa. Ruotsi kaavailee alueelle Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteistä taisteluosastoa samalla kun amerikkalaisjoukkoja on tulossa pohjoiseen. Suomi kasvattaa omaa kriisinhallintajoukkoaan liki kahteen sataan. Päätös ei kuitenkaan liity taisteluosaston perustamiseen.

talous
Kartta Suomen rauhanturvaajien alueesta Afganistanissa
YLE Uutiset Gtrafiikka

Yhdysvaltain kaadettua Afganistanin taliban-hallinnon 2001, maassa käynnistyi vaiheittain NATO-johtoinen ISAF-operaatio Afganistanin vakauttamiseksi. Tätä varten eri puolille maata mm. perustettiin alueellisia jälleenrakennustiimejä (Provincial Reconstruction Team – PRT).

Pohjois-Afganistanissa, Balkhin maakunnassa ja Mazar-I-Sharifin kaupungin vieressä sijaitsee Ruotsin johtama PRT . Sen toiminta-alueeseen kuuluu neljä maakuntaa: Balkh, Sari-I-Pol, Jowsjan ja Samangan.

Ruotsin johtama PRT

Suomen kriisinhallintajoukko toimii Ruotsin johtamassa PRT:ssä Mazar-I-Sharifissa. Hallituksen ulko ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (UTVA) yhdessä presidentti Tarja Halosen johdolla päätti perjantaina 22.1 nostaa Suomen kriisinhallintajoukon enimmäismäärän 195:een. Joukkojen määrää tarkastellaan uudestaan vuoden 2011 lopulla ja se tulee riippumaan Afganistanin oman armeijankehityksestä. Päätös lisäjoukoista edellyttää vielä eduskunnan hyväksymistä ja hallitus tulee antamaan eduskunnalle asiasta selonteon.

Ruotsilla on Pohjois-Afganistanissa noin 500 sotilasta ja Ruotsin raamit mahdollistavat määrän nostamisen noin 850:een. Samassa jälleenrakennustiimissä on myös norjalaisia. Norjalla on viitisensataa sotilasta.

Ruotsin johtama PRT on osa ISAF-operaation pohjoista komentoaluetta. Pohjoisen komentoalueen johtovaltio on Saksa.

Suomen päätös nostaa omaa osallistumistaan Afganistanissa on vastaus NATO:n pyyntöön lähettää lisää sotilaita Afganistaniin. Lontoossa järjestetään tammikuun 28. päivänä kansainvälinen Afganistan kokous, ja Suomi halusi kokouksen aattona ilmoittaa oman vastauksensa NATOn lisäjoukkopyyntöön. Suomen päätös ei siis liity uusiin, Pohjois-Afganistanin toimintaa koskeviin kaavailuihin.

Ruotsissa uusi arvio

Mazar-I-Sharifin alueellisen jälleenrakennustiimin johtovaltio Ruotsi on pitkin viime vuotta suorittanut evaluaatiota eli arviointia PRT:n toiminnasta. Samaan aikaan ISAF-operaation piirissä on pohdittu, josko Afganistanin vakauttamista varten luotu PRT-malli enää on ajankohtainen. Lisäksi Yhdysvalloilla, Isolla-Britannialla ja Saksalla on hieman eri suhtautuminen jälleenrakennustiimien toimintaan. Yhdysvallat on kaikkein selkeimmin alistanut tiimit sotilasjohtoisiksi.

Ruotsin puolustusvoimissa on alkanut hahmottua uusi toimintamalli. Sen mukaan Pohjoiselle komentoalueelle muodostettaisiin Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteinen ”taisteluosasto”. Taisteluosaston toiminta-alue säilyisi ennallaan eli kattaisi neljä maakuntaa. Taisteluosaston tehtävänä olisi joustavasti puuttua kapinallisten liikkeisiin ja solutukseen Pohjois-Afganistanissa , torjua iskuja ja järjestää afgaaniarmeijan koulutusta. Taliban on saanut jalansijaa etenkin Kunduzin maakunnassa, mikä puolestaan sijaitsee Ruotsin johtaman PRT:n naapurissa. Taisteluosastossa olisi runsaat tuhat sotilasta.

Taisteluosasto jo tänä vuonna

Taisteluosasto on hanketta kaavailevien sotilaiden käyttämä työnimi ja kuulostaa sellaisenaan siviilien korvaan hieman dramaattiselta. Ruotsin PRT on kuitenkin jo siirtymässä ”taisteluosaston” suuntaan, sillä kapinallisten toiminnan vuoksi pienimuotoisten MOT-tiimien (Military Observation Team- _ MOT) partioinnista on pääosin jouduttu luopumaan ja tiedustelua sekä partiointia on hoidettu suuremmissa yhteispohjoismaisissa ryhmissä.

Suomalaisten puolustuslähteiden mukaan taisteluosasto saatetaan perustaa jo tämän vuoden aikana. Asia on ensisijaisesti Ruotsin käsissä.

Toistaiseksi on epäselvää, millainen rooli alueellisille jälleenrakennustiimeille jäisi. Sotilaallisen organisaation tiivistämisestä huolimatta Afganistaniin tarvitaan entistä enemmän siviilikriisinhallinnan panosta. Joissakin jälleenrakennustiimejä koskevissa tutkimuksissa on esitetty mm. PRT-organisaation ”afganistanilaistamista” tai tarjottu YK:lle roolia tiimien hallinnoinnissa.

Amerikkalaiset vahvistamaan pohjoista – Turkki tulee mukaan

Pohjois-Afganistanin toimintaympäristö on muuttumassa myös siksi, että osa Yhdysvaltain 30 000 sotilaan lisäpanoksesta Afganistaniin siirtyy maan pohjoisosiin. Ennakkoveikkauksissa, kun tarkempaa tietoa ei ole, on puhuttu 3 – 4000 amerikkalaissotilaan saapumisesta. Nykytiedon mukaan he tulevat pohjoisen komentoalueen johtovaltion Saksan alaisuuteen. Amerikkalaissotilaiden on määrä tavanomaisen sotilastoiminnan ohella valvoa Keski-Aasiaan johtavia huumereittejä.

Yhdysvallat on myös perustamassa konsulaattia Mazar-I-Sharifiin. Se on Yhdysvaltain ensimmäinen konsulaatti Afganistanissa talibanien kukistamisen jälkeen. Konsulaattia varten USA on vuokrannut Mazar-hotellin kymmeneksi vuodeksi. Tiedotteessaan State Department luonnehti konsulaatin perustamista ”osoitukseksi Yhdysvaltain sitoutumisesta Pohjois-Afganistaniin”.

Nato-maista Turkki on perustamassa omaa jälleenrakennustiimiään Mazar-I-Sharifiin. Turkkilaisten kaavailuissa on siviilivetoinen PRT, jota kylläkin sotilaat joutuvat suojaamaan. Muslimijohtoinen ”siviili-PRT” on ISAFin silmissä tervetullut lisä Pohjois-Afganistaniin.

Afgaanien koulutus jatkuu

Sotilaallisella puolella ISAF on asettanut tärkeimmäksi tavoitteeksi afgaaniarmeijan (Afghanistan National Army – ANA) kouluttamisen. Tätä varten on luotu OMLT-toiminta (Operational Mentoring and Liaison Teams – OMLT). Suomella on raamit 30 kouluttajan lähettämiseen, mutta tällä hetkellä vain 11 suomalaista työskentelee OMLT-tehtävissä. Niihin on ollut vaikea värvätä väkeä. Lisäksi Suomi kouluttaa mm. brittiläisiä ja saksalaisia tykistöupseereita ANA:n käyttämän 122 mm neuvostovalmisteisen haupitsin käytössä. Myös muutama afgaaniarmeijan edustaja on käynyt Suomessa kouluttautumassa tykistön käyttöön.

Suomi kouluttaa myös afgaanipoliiseja EU:n poliisioperaation EUPOLin (EU Police Mission in Afghanistan – EUPOL) kautta. Kouluttajia Afganistanissa on nyt 24 kun tavoitteena on nostaa määrä yli 30.

Melko uutena yhteistyömuotona on alkanut poliisi-syyttäjä-koulutus. Suomi on valmistellut Afganistanin hallituksen kanssa poliisin ja syyttäjän välisen yhteistyön koulutusta. Tarkoituksena on kouluttaa yli 20 poliisi-syyttäjä-paria yhteistoimintaan.

Kehitysapua Suomesta

Viime vuonna Suomi antoi Afganistanille julkista kehitysapua noin 18 miljoonaa euroa. Tämä apu on määrä nostaa 24 miljoonaan vuoteen 2013 mennessä. Apu on suunnattu hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja turvallisuussektorin kehittämiseen sekä maaseutukehitystä ja huumetuotantoa korvaavien elinkeinojen tukemiseen. Apu jakautuu tulevaisuudessa siten, että 25 prosenttia suunnataan hallinnon kehittämiseen ja 75 prosenttia maaseudun olojen parantamiseen.

Lisäksi Suomi on antanut Afganistanille humanitääristä apua ja tukenut mm. miinanraivausta.

Suomi korotti vuoden 2009 alusta Kabulin suurlähetystönsä suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi, kun aikaisemmin sitä johti asianhoitaja. Lähetystöön tulee toinen kehitysyhteistyöneuvonantaja maaliskuun alusta.

Lähteet: YLE Uutiset / Jarkko Juselius