Tohtori Parnassoksen mystinen, mystinen maailma

The Imaginarium of Dr Parnassus on fantasiaseikkailu, jossa liikutaan nykypäivän Lontoossa sekä monien ihmisten mielikuvituksessa. Terry Gilliam on luonut jälleen omaperäisen fantasiamaailman, jonka henkilöt ovat vähemmän hyveellisiä.

kulttuuri
Knallihattuinen ja ohutviiksinen keikari juttelee vanhalle miehelle. Taustalla aurinko vaipuu tummien pilvien vaippaan.
Buena Vista International

Elokuvan tarina kummallinen ja koukeroinen. On ikivanha tohtori Parnassus (Christopher Plummer), joka on hävinnyt 16-vuotiaan tyttärensä Valentinan (Lily Cole) vedonlyönnissä Paholaiselle (Tom Waits). On kääpiö (Verne Troyer) ja kerjäläinen (Andrew Garfield), joiden kanssa Parnassus tyttärineen pyörittää kiertävää showta, ”imaginaariota”, johon astuva on näkevä omaan mielikuvitukseensa. On epämääräisen menneisyyden omaava mies (Heath Ledger), joka kovin kummasti näyttää milloin Jude Law’lta, milloin Colin Farrelilta.

Tohtori Parnassus viittaa Parnassos-vuorelle, Antiikin mytologiaan ja tarinoiden alkulähteille. Tarinoista ikiaikaisimpien äärellä ollaankin, tohtori tekee sopimuksia Paholaisen kanssa milloin kuolemattomuudesta, milloin elämänsä rakkaudesta. Pohjimmiltaan elokuvan teemat ovat vakavia, mikä tuo elokuvalle ”syvällisyyttä” ja antaa katsojalle tilaisuuden peilata elämän suuria valintoja.

Fantasiamaisessa maailmassa liikkuvat vähemmän fantastiset ihmiset, vääriä valintoja tekevät, valehtelevat ja huijaavat. Uhkapeleihin mieltynyt tohtori Parnassus on valmis pelaamaan rakkaimpiensa kustannuksella eikä Parnassuksen tyttären ihastuskaan, Heath Ledgerin esittämä Tonykaan taida aivan puhtaimpia jauhoja pelata pussiinsa.

Vakava pohjavire on värissyt entisen Monty Python –animaattorin aikaisemmissakin elokuvissa. Viime vuosien töistä Tidelandin (2006) huumelapsen maailmassa vakavat teemat olivat pinnalla eikä mielikuvituksen pohjaton voima riittänyt pelastamaan ankeassa arjessa. Grimmin veljeksistä (The Brothers Grimm, 2005) Gilliam muovasi maata kiertäviä huijareita.

The Imaginarium of Dr Parnassus on kuitenkin Gilliamin viime vuosien elokuvista ehkä suvereenein: sen tarinasta ei ota tolkkua, mutta se viihdyttää vastustamattomimmin. Nykypäivään Lontooseen sijoittuva imaginaario on kuin vuosisadan vaihteen Moulin Rouge Pariisissa, fantasiamainen pakopaikka arkitodellisuudesta.

Onnellista loppua ei voi taata

The Imaginarium of Dr Parnassus jää elokuva-anekdoottien historian Heath Ledgerin viimeisenä elokuvana. Ledger menehtyi 29-vuotiaana kesken kuvausten, ja hänen sijastaan elokuvan mielikuvitusmaailmassa nähdään vuorotellen Jude Law, Johnny Depp ja Colin Farrel. Illuusio toimii. Kukin vara-Ledgereistä näyttää mielikuvitusmaailmassa omalla tavallaan Ledgerin roolihahmolta Tonylta.

Monikasvoinen Tony on tohtori Parnassoksen tyttären intohimon hämärä kohde. Kiertolaiseksi kasvanut Valentina heijastaa Tonyyn haaveensa elää keskiluokkaisen tavallista elämää. Kaunopuheisen Tonyn onnistuu kietoa Valentina pauloihinsa köyhän, mutta kunniallisen Andrewn nenän edestä, ja nuorten lemmenkiemurat vievät elokuvan huomion sivuraiteille. Elokuvan keskeisenä juonena kun piti alun alkaen olla tohtori Parnassoksen uhkapelit ja jonkinlainen kritiikki maailmasta, jossa elämyksiä ostetaan hinnalla millä hyvänsä.

Mallin uraa luonut nuori Lily Cole on söpö, muttei varsinaisesti hehku ensimmäisessä elokuvaroolissaan Valentinana. Mielikuvituksen ja arkitodellisuuden välillä suvereenisti liikkuvaa Paholaista näyttelee Tom Waits, joka ei kuitenkaan onnistu kuulostamaan eikä näyttämään ollenkaan niin syntiseltä ja käheältä kuin laulaja ja lauluntekijä Waits. Terry Gilliam pyörittää tarinaan kierroksia niin huimalla vauhdilla ja tuntuu siltä, etteivät oikein näyttelijätkään pysy perässä missä sfäärissä ja kenenkin mielikuvituksessa kulloinkin liikutaan. Tuo vauhti ilahduttanee ainakin Gilliamin elokuviin mieltyneitä.

Lähteet: YLE Uutiset / Saija Kivimäki