Suomelta lisää joukkoja Afganistaniin

Suomen rauhanturvaajien määrää Afganistanissa ollaan nostamassa ensi vuonna 121:stä enintään 195:een. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti asiasta perjantaina presidentti Tarja Halosen johdolla. Suomi lisää myös osallistumistaan EU:n poliisioperaatioon runsaaseen 30 henkeen. Vasemmisto-oppositiossa lisäjoukkojen lähettämiseen suhtaudutaan kriittisesti.

talous
Suomalainen rauhanturvaaja Afganistanissa
YLE

Sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön enimmäismäärää on mahdollista nostaa väliaikaisesti runsaalla 50 sotilaalla, sillä poliittiset päätökset ovat tähän astikin raamittaneet osallistumisen 145 sotilaaseen. Tällä hetkellä Afganistanissa palvelee 121 sotilasta.

Valiokunta perustelee osallistumisen vahvistamista muun muassa Afganistanin haastavalla turvallisuustilanteella. Joukkoja on tarkoitus vahvistaa asteittain niin, että niiden määrä on ensi vuoden alussa enintään 195 sotilasta. Heistä enintään 30 on Afganistanin joukkoja kouluttavia sotilaita. Nyt suomalaiskouluttajia on Afganistanissa kahdeksan.

- Emme ole sotaa käyvä maa, mutta meidän joukkomme ovat sellaisessa tilanteessa, joka kyllä on ihan sodan tapainen. Afganistanin hallituksen vastaiset ryhmät ovat saaneet aikaan hyvin paljon tuhoja, sanoi presidentti Halonen heti kokouksen jälkeen.

Tänään päätetyllä luvulla evästettiin ulkoministeri Alexander Stubb Lontoossa tässä kuussa pidettävään kansainväliseen Afganistan-kokoukseen.

- Tiedän tämän keskustelun olevan eri maissa hyvin tiukkaa ja värikästäkin, Halonen kertoi.

Halosen mukaan näkemys joukkojen määrästä oli valiokunnan kanssa "hyvin yhteinen". Puolustusministeriö puolestaan on puhunut selvästi suuremmasta lisäjoukosta.

- Ei tässä ole ollut mitään tiukkaa, mutta rakentavaa ja pitkäjänteistä keskustelua, Halonen kommentoi tähän.

Samoilla linjoilla oli myös ulkoministeri Alexander Stubb.

- Päätös ei ollut vain yksimielinen, vaan erittäin hyvin valmisteltu. Olimme edellisten viikkojen aikana käyneet tämän todella tarkkaan läpi. Keskustelimme jo joulukuun puolella erilaisista valmistelukohdista ja sen takia keskustelu tänään oli täsmentävä, hyvä, rakentava ja myös erittäin yksimielinen, Stubb totesi YLE Uutisille.

Halonen kertoo olevansa huolissaan siitä, että Afganistanin rauhankehitys on ollut hitaampaa kuin alunperin toivottiin ja konflikteja on ollut paljon. Presidentin mukaan suomalaisille turvaajille tarjotaankin paras mahdollinen koulutus ja parhaat mahdolliset resurssit Afganistaniin.

- Meidän pitää miettiä, mikä on se meidän paras osaaminen, mitä voimme kansainväliselle yhteisölle antaa. Tähän asti on näyttänyt siltä, että se on nimenomaan CIMIC eli sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnon yhdistäminen, Halonen totesi.

Uusi tarkastelu vuoden 2011 lopussa

Suomen osallistumista Afganistanin kriisinhallintaan on tarkoitus tarkastella uudelleen vuoden 2011 loppupuolella. Tällöin otetaan huomioon se, miten vastuun siirtäminen afgaaneille on edistynyt ja millaista kehitystä on tapahtunut kansainvälisesti osallistumisessa sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Kabulissa kouluttajana toimiva ylikomisario Pekka Koskinen arvioi aamulla YLEn Aamu-tv:ssä, että kriisinhallintajoukot tulevat erittäin haastavaan tehtävään. - Ne tulevat nimenomaan tukemaan paikallishallinnon toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi ja suojaamaan täällä olevia siviilikriisinhallinnan ihmisiä, hän sanoi.

Myös poliisikouluttajia lisää

Sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi Suomi laajentaa osallistumistaan EU:n poliisioperaatioon sekä pyrkii suuntaamaan aiempaa enemmän kehitysyhteistyörahoja Pohjois-Afganistaniin, jossa suomalaiset joukot toimivat.

Suomi nostaa Afganistanissa olevien sotilaskouluttajiensa määrän runsaaseen 30:een, kun se nyt on kahdeksan. Kaikkiaan EU:n poliisioperaatioon osallistuu vajaat 300 henkeä.

Tavoitteena on myös, että Suomen noin kymmenen miljoonan euron kehitysyhteistyörahoista suunnattaisiin Pohjois-Afganistaniin jatkossa noin neljännes.

Suomi on antanut suurimman osan avustaan kansainvälisten rahastojen kautta, ja avun painopiste on ollut etelässä.

Vasemmisto-oppositio kriittisenä

Vasemmistoliitto ei hyväksy suomalaisten lisäjoukkojen lähettämistä Afganistaniin. Puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki haluaisi lisäjoukkojen sijaan selkeän aikataulun nyt jo maassa olevien joukkojen vetämisestä pois.

Arhinmäen mukaan samalla pitäisi saada aikaan suunnitelma operaation muuttamisesta siviilioperaatioksi.

SDP:n entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma taas kirjoittaa, että hän hyväksyy lisäjoukot vain "pitkin hampain".

Heinäluoman blogin mukaan joukkojen lisäys on väliaikaisena toimena perusteltua, vaikkakaan Heinäluoma ei usko sotilaalliseen ratkaisuun Afganistanissa.

- Sotilaiden määrän lisääminen ei aiheuta hurraahuutoja, mutta on nieltävissä osana kansainvälisen yhteisön yhteistä panosta, Eero Heinäluoma kirjoittaa.

Lähteet: YLE Uutiset