1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomesta puuttuu humanistinen huippututkimus

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa humanistista huippututkimusta. Suomen Akatemian selvityksen mukaan Suomessa on EU-maista eniten tohtoreita väestöön verrattuna. Tieteen laatu on kuitenkin Pohjoismaiden huonoin ja heikoimmasta päästä koko Euroopassa.

kulttuuri

Suomen Akatemian mukaan tieteen tasoa tulee nostaa ja luoda maalle uusi tiedestrategia.

Humanistit vieroksuvat tutkimusmetodeja

2000-luvulla Suomen Akatemia on pyrkinyt nostamaan tieteen tasoa erilaisilla huippuyksikköohjelmilla. Kahdessa parhaillaan käynnissä olevassa huippuyksikköohjelmassa on yhteensä yli neljäkymmentä tutkimushanketta.

Näistä kuitenkin vain neljä on humanistista tutkimusta.

- Kun huippuyksikköohjelmia ryhdyttiin käynnistämään 90-uvulla, humanististen tieteiden ja yhteiskunnallisten tieteiden edustajat olivat sitä mieltä, ettei konsepti sovi heidän alalleen, kertoo Ritva Dammert Suomen Akatemiasta.

Perusteluna oli, että näiden tiedealojen edustajat ovat tottuneet tekemään tutkimusta yksin ja pienissä ryhmissä.

- Kriittistä massaa hakeva monitieteinen tutkimus oli heille vieraampaa.

Huippuosaaminen vaatii huippuryhmän

Viime vuosien aikana asenteet ovat muuttuneet. Huippuyksiköksi voidaan valita vain yksikkö, johon kuuluu vähintään kaksikymmentä tutkijaa, ja joka lukeutuu oman alansa kansainväliseen parhaimmistoon.

Humanististen tieteiden tutkimusryhmät ovat pieniä ja poikkitieteellistä verkostoitumista on vähän.

Innovatiivisuus mitataan kansainvälisesti

Tällä hetkellä menossa on haku seuraavaan kuusivuotiseen huippuyksikköohjelmaan. Haussa samalla viivalla ovat niin lääketiede, luonnontiede kuin humanistiset tieteetkin. Kriteerit ovat samat kaikille hakijoille, mutta arvioinnin suorittavat kansainväliset asiantuntijat kiinnittävät huomiota moneen asiaan.

Tärkeintä on tutkimuksen tieteellinen laatu ja innovatiivisuus. Kaikki suhtautetaan kansainväliseen huippuun. Pystyykö tutkimus kilpailemaan innovatiivisuudellaan tieteen eturintamassa.

- Joskus se kansainvälinen huippu saattaa olla täällä Suomessa.

Tutkimushankkeista tarkastellaan myös niiden hyötyä yhteiskunnalle.

- Yksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittari on kuinka paljon asiantuntijoita suomalaiseen ja kansainväliseen toimintaympäristöön koulutetaan, sanoo Dammert.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Lisa Enckell

Lue seuraavaksi