1. yle.fi
  2. Uutiset

Lama oli selviytymistaistelua 30-luvun Tampereella

1930-luvun lama lisäsi Tampereella pakkokeinojen käyttöönottoa. Jos köyhäinavun takaisin maksun sijasta köyhälle maistui enemmän viina, oli edessä työsiirtolareissu. Myös prostituutio lisääntyi, kun tehtaantytöt yrittivät pysyä leivän syrjässä.

lama
Markkinaväkeä Keskustorilla 1930-luvun alkupuolella.
Markkinaväkeä Keskustorilla 1930-luvun alkupuolella.Tampere-Seuran arkisto

Syrjäytyminen ja pikkurikollisuus olivat ongelmia Tampereellakin 1930-luvun huonoina aikoina. Työläisvaltaisissa kaupunginosissa työttömyys rakennus- ja sekatöissä saattoi nousta jopa 50 prosenttiin.

Köyhäinapua kyllä sai, mutta se piti maksaa takaisin. Köyhäinapu annettiin mieluummin tavarana kuin rahana. Korttiosoituksen kanssa asioitiin useimmiten Osuuskauppa Voimassa.

Velan takaisin maksussa voitiin joustaa, mutta jos työtön juopotteli, oli edessä passitus Lammin työsiirtolaan. Siellä huonoon elämään lipsahtanutta voitiin pitää siihen asti kun hänen sosiaalisen kuntonsa katsottiin kohentuneen.

- Tuohon aikaan oli selvä jako kunnollisiin köyhiin ja kunnottomiin köyhiin, sanoo lamakautta tutkinut filosofian tohtori Jarmo Peltola Tampereen Yliopiston Historiatieteen laitokselta.

- Työsiirtolakomennus oli vapaudenriisto ilman oikeudenkäyntiä . Sen pituutta ei etukäteen edes tiennyt.

Trokauksella tilille

Kulutustutkimusten mukaan suuri osa köyhistä eli tuohon aikaan velaksi. Kun lama vain jatkui, piti kaikki keinot elämässä ottaa käyttöön. Viina oli pakotie arjesta, mutta se saattoi avata myös tienestimahdollisuuden.

Kieltolaina jälkeen Alko avattiin Tampereellakin vuonna 1932. Viina oli kuitenkin edelleen tiukasti säännösteltyä. Trokauksesta tulikin monen syrjäytyneet oljenkorsi.

Nainen heikoilla

Vielä 1930-luvulla mies oli juridisesti vastuussa perheen elatuksesta. Miesten ohella työttömyyskortistoon pääsivät vain yksinhuoltajanaiset. Työttömäksi jääneen naisen kohtalo oli kova.

Tampereen tehtaisiin oli tullut Pohjois-Satakunnasta ja Pohjois- Pirkanmaalta oli paljon nuoria naisia paremman elämän toivossa. Kun kutomoteollisuus sitten vähensi laman aikana parikymmentä prosenttia työvoimastaan, naisilla oli vähän vaihtoehtoja.

Huonoimmassa asemassa olivat avioliiton ulkopuolella syntyneet ja orvot. Heillä ei ollut paikkaa mihin kaupungista palata. Viimeinen vaihtoehto oli prostituutio, joka Tampereellakin lisääntyi lamavuosina.

Vankilan kova koulu

Prostituutiosta pidätetty nainen passitettiin Hämeenlinnaan, jossa ensikertalainenkin tutustui alan konkareihin. Vankilasta päästyä oli sitten usein tarjolla uutta työtä seksimarkkinoilla.

Osana seksikaupan kuviota 1930-luvun Tampereella olivat talonomistajat, jotka vuokrasivat tiloja asiakkaitten vastaanottamista varten. Koska vankiloissa oli tungosta muun muassa vuoden 1918 tapahtumien vuoksi, siveettömyysrikoksista ei aina voitu tuomita vapausrangaistuksiin.

Syntyvyys laski

Sukupuolitautitilastoista voi nähdä selvän nousun tautien määrässä laman aikana. Myös syntyvyys laski lama ja aviottomienkin lasten määrä väheni. Peltolan mukaan lapsia ei haluttu tehdä vallitseviin olosuhteisiin. Ensisijainen päämäärä oli selviytyä.

Lähteet: YLE Tampere / Mauri Tikkamäki

Lue seuraavaksi