Talvisodan romanssi syttyi ruokalassa

Lottatehtävissä Kemijärvelle palvellut Kaija Airio (o.s. Varrio) löysi aviomiehensä talvisodan taistelujen yhteydessä Kemijärveltä. Muonituslottana työskennellyt Kaija tapasi tulevan miehensä VPK:lla, missä rintamasotilaille oli päivittäinen ruuan jakelu.

maanpuolustusjärjestöt
Lotat jatkosodan aikana
Kaija Airio ( oikealla) oli Talvisodan aikana lottana Kemijärvellä. Lottatyöt jatkuivat jatkosodassa. Kuva jatkosodan ajoilta.Kaija Airion albumi

Kemijärveä pommitettiin talvisodan aikana useasti. Kaijan perhe joutui evakkoon Meltaukseen. Karja kuljetettiin rautatieasemalle ja edelleen Kemijokivarteen.

Martta-sisko lähti karjan mukana, Helmi ja Kaija sen sijaan jäivät Kemijärvelle. He ilmoittautuivat lottatehtäviin rouva Jenni Björkmanille. Helmi määrättiin leipomoon ja Kaija VPK:lle ruokaa tarjoilemaan.

- Kyllä se oli isämaallinen velvollisuus. Kun meidän perheestä ei ollut poikia lähettää rintamalle, lähtivät sisarukset, kun meillä ei ollut perhettä, muistelee 88-vuotias Kaija Airio. Airio asuu Turussa.

Nuori vänrikki saapui tykkien mukana

VPK:n ruokala oli lähes yötä päivää avoinna. Tarjolla oli yleensä puuroa tai soppaa, jota tehtiin kenttäkeittimillä. Ruoka lämmitettiin uudelleen palokunnantalon keittiössä ja se tarjoiltiin sotilaille sisätiloissa. VPK toimi myös suojeluskunnantalona.

Kun rintamalinja oli Märkäjärvellä, saatiin vahvistukseksi uusia joukkoja. Vänrikki Viljo Airio saapui KTR 22:n ensimmäisen patteriston mukana. Patteriston tykit olivat Suomussalmelta saatua venäläistä sotasaalista.

Tykkirykmentin mukana tullut nuori vänrikki kävi muiden sotilaiden mukana VPK:n talolla. Kaijan ja Viljon tapaaminen johti koko iän kestäneeseen liittoon.

-Vaikka oli sota ja vihollinen lähellä, ei silti pelottanut. Tosin uutiset taisteluista Kelsinkäisessä ja tiedot jatkuvasta perääntymisestä olivat masentavia. Rakkaus sai elämän kuitekin näyttämään valoisammalta. Ikävät asiat jäivät taaemmaksi.

Lotat osa maanpuolustusta

Suojeluskunnat ja Lotta Svärd-järjestö perustuivat vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Esimerkiksi vuonna 1938 suojeluskuntiin kuului 111 493 miestä ja 30 000 sotilaspoikajäsentä, jotka halusivat pitää yllä sotilastaitojaan ja hankkivat sotilaskoulutusta.

Suojeluskuntajärjestelmä kuului osana valtakunnan puolustusvoimiin ja siitä säädettiin lailla 1927, jota täydensi vuotta myöhemmin annettu asetus.

Lotta Svärd -yhdistys perustettiin päiväkäskyllä suojeluskuntien yhteyteen vuonna 1919. Lottajärjestö teki vapaaehtoista maanpuolustustyötä eri jaostoissa. Oli lääkintäjaostoa , muonitusjaostoa, varustusjaostoa sekä keräys- ja kansliajaostoa.

Kaikkiaan Lotta Svärd -yhdistyksessä oli vuonna 1939 talvisodan alkaessa 105 000 jäsentä, joista kannattajajäseniä oli noin 16 000.

Lottia nuoresta lähtien

Pikkulottia, alle 17- vuotiaita, oli 24 000 yli tuhannessa tyttöosastossa.

Esimerkiksi lääkintäjaostossa oli 13 000 lottaa. He perustivat kahdeksan täysin varustettua kenttäsairaalaa, joissa oli 1200 sairassijaa. Rintamaolosuhteissa työskenteli n. 2000 lääkintälottaa.

Talvisodan aikana maanpuolustuksen ja sosiaalisen huoltotyön parissa työskenteli yli 80 000 lottaa, joista 64 kohtasi sankarikuoleman. Lisäksi pari sataa lottaa haavoittui tai sai vakavia vammoja sotatoimialueella.

Suojeluskunta- ja lottajärjestöt lopetettiin liittoutuneiden toimesta syksyllä 1944.

Lähteet: YLE Lappi / Pekka Lintula