Henkirikokset vaativat viime vuonna 140 uhria

Suomessa kuoli viime vuonna henkirikosten uhrina 140 ihmistä. Määrä on 13 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008, selviää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen luvuista. Yleisin uhri on surmaajan tuntema mies. Tilastojen mukaan molemmat ovat todennäköisesti olleet humalassa tekohetkellä.

Kotimaa
Kaksi varjokuvaa, joista toisella on käsi nyrkissä.
Jarkko Heikkinen / Yle

Poliisin järjestelmään on viime vuodelta kirjattu 133 henkirikosten uhria, mutta luvuissa ovat vain ne tapaukset, joiden esitutkinta on valmis.

Suurin osa Suomen henkirikoksista on työelämän ulkopuolella olevien keski-ikäisten miesten alkoholinkäyttöön liittyviä tapauksia. Tilastojen mukaan vuosina 2002 - 2008 molemmat, sekä uhri että tekijä, olivat humalassa 70 prosentissa tapauksista. Ainakin yksi osallisista oli humalassa 85 prosentissa tapauksista.

Yleisimmin surmataan tekijän tuntema mies, 44 prosenttia tapauksista. Toiseksi yleisin uhri on parisuhteessa oleva nainen, jonka kumppani on tekijä. Uhrin ennalta tuntematon tekijä on surmaaja vain noin joka kymmenennessä tapauksessa.

Vuosina 2002 - 2007 henkirikokseen syyllistyneistä 55 prosenttia oli tuomittu aiemmin henki- tai pahoinpitelyrikoksista. Heistä 36 prosenttia oli ollut vankilassa tekojensa takia.

Henkirikosten määrä laskussa - silti EU:n kärkipäässä

Tilastojen mukaan henkirikosten määrä on Suomessa ollut viime vuosikymmenellä vakaassa ja selvässä laskussa, vaikkakin vuosittainen vaihtelu on ollut suurta. Suomessa tehdäänkin nyt noin 2,5 henkirikosta 100 000:a asukasta kohti.

Tilastojen mukaan alueelliset erot rikosluvuissa ovat kasvaneet 2000-luvulla. Korkeimmat rikollisuusluvut ovat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa ja korkein rikollisuustaso on Lapissa. Alhaisimmat lukemat ovat Uudellamaalla.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa tehdään EU:n jäsenmaihin verrattuna kuudenneksi eniten henkirikoksia. Suomi on tilastojen yläpäässä myös kaikkia Euroopan maita verrattaessa. Kokonaistilastoa selittää paljon keski-ikäisten ja työttömien miesalkoholistien epätavallisen korkea rikollisuuden taso.

Jos keski-ikäiset työttömät ja alkoholittomat miehet otetaan tilastoista pois, ei henkirikollisuus Suomessa eroa muiden läntisen Euroopan maiden luvuista.

Lähteet: YLE Uutiset