Sylkinäyte paljastaa stressin

Sotkamon urheilulukion iltapäivän hiihtotreeni on alkamassa. Hengitys huuruaa pakkasessa. Edessä on parin tunnin lenkki Vuokatin vaaroilla. Lukiolaisten valmentaja Esko Paavola voisi heti lenkin jälkeen mitata oppilaiden rasituksen, jos hänellä olisi sylkinäytteellä toimiva mittari. Sellainen saattaa olla kohta totta.

Kotimaa
Laboratoriossa testataan urheilijoiden sylkinäytteitä.
YLE

Oulun yliopiston biotekniikan laboratoriossa Sotkamon muinaisen meijerin tontilla tehdään ehkä historiaa. Tutkija Satu Pääkkösen herätyskello on soinut pari kertaa yön aikana.

Herättyään Pääkkönen on pistänyt suuhunsa valkoisen näytetupon ja pureskellut sitä useita minuutteja. Kun tuppo on imenyt itsensä täyteen sylkeä, Pääkkönen on pannut sen koeputkessa -80-asteiseen pakastekaappiin.

Sulatettu sylki terästetään halutuilla proteiineilla ja entsyymeillä. Aineilla, joita rasitus, väsymys, stressi, masennus tai vaikkapa tulehdus kehossa tuottavat. Koesyljen mittauksilla kehitellään menetelmää, jolla syljestä voitaisiin hetkessä mitata stressi, masennus, rasitus, väsymys tai tulehdus.

- Tavoitteena on kännykänkokoinen mittari, jolla vaikkapa valmentaja voisi mitata hiihtovalmennettavan fyysistä rasitusta, sanoo Oulun yliopiston biotekniikan laboratorion tutkimusjohtaja Vesa Virtanen.

Ei turhia reikiä urheilijaan

Hiihto on kiitollinen laji sylkianalyysille, koska kestävyyslaji tuottaa tehokkaasti kehossa rasitusperäisiä aineita. Siksi mittarit saattavat olla ensimmäisenä urheiluvalmennuksessa.

Sotkamon urheilulukion hiihtovalmentaja Esko Paavola ottaisi mittarin mielellään laukkuunsa. Reikien pistämisestä urheilijaan päästäisiin. Nythän rasitusta mitataan sormenpään verinäytteestä laktaattimittarilla. Se kertoo vain maitohapot.

- Jos tieto saataisiin syljestä ja nopeasti, se olisi ihan verraton, ja varsinkin jos siitä saisi enemmän informaatiota kuin pelkän maitohappomäärän, Paavola sanoo.

- Alkavan tulehduksen paljastava mittari auttaisi välttämään kipeäksi tulevan urheilijan turhan kuormittamisen ja tilan pahentamisen, hän lisää.

Masennusmittari terveyskeskukseen

Mittavaan evaluointiin pelkällä syljellä päästäneen parissa vuodessa. Koekaniineita löytyy, kun maastohiihdon mekka Vuokatti on vieressä.

Tutkimusjohtaja Vesa Virtasen innovaatioladun päässä häämöttävät kuitenkin urheiluvalmennusta laajemmat sovellutukset.

Mittalaitetta voitaisiin hyödyntää vaikkapa lääkärin vastaanotolla terveyskeskuksessa. Potilaalta, jonka epäillään kärsivän masennuksesta, otettaisiin sylkinäyte. Koholla olevien merkkiaineiden perusteella potilaassa voitaisiin todentaa masennus.

Tutkija Satu Pääkkösen mukaan sylkianalyysin kehittäminen on hidasta ja työ vie vielä vuosia.

- Tähän asti on saatu selville, että tutkittavan yhdisteen pitoisuus on mahdollista selvittää tarkasti sylkinäytteestä, hän sanoo.

Lopputuote, nanotekninen stressimittari, olisi biotekniikan, sähkökemian, nanoteknologian ja digitaalitekniikan lapsi. Numerot kertoisivat henkilön kunnon ja vireystilan. Väsymysmittari voisi olla ajopiirturia varmempi väline liikkuvalle poliisille raskaan liikenteen valvonnassa.

Lähteet: YLE Uutiset / Tapani Leisti

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus