Sotaorvot haluavat rekisteriin

Kaatuneitten omaisten liitto on aloittanut sotaorpojen kampanjan sotaorpojen rekisteröitymiseksi. Kampanjan tavoitteena on saada vielä elossa oleville sotaorvoille valtion julkinen tunnustus. Sotien seurauksena orvoksi jäi ainakin 50 000 suomalaista.

Kotimaa
Sotaorvoille jaetaan lomakkeita rekisteröitymistä varten
YLE

Kuopiolainen Leo Haikonen on yksi niistä, joista sota teki orvon. Haikosen isä kuoli talvella 1942, pojan ollessa vielä alle kaksivuotias. Pienelle pojalle jäi armeijasta lomalla käyneeestä isästä yksi ainoa muisto.

- Muistan, kun oudoissa vaatteissa ollut mies otti minua vyötäisiltä kiinni ja nosti kohti kattoa. Sitä minä en muista, olinko silloin itkemässä vai nauramassa, mutta tämä jäi minulle mieleen, kertoo Haikonen.

Seuraava muistikuva onkin sitten isän hautajaisista, kun kotona oli paljon ihmisiä. Kun Leo-poika oli ihmetellyt vieraiden määrää, oli hänelle selitetty, että kyse oli isän hautaussaattoväestä.

Tavoitteena sotaorpotunnus

Sodan jälkeen arvioitiin, että joka 25. suomalaislapsi oli sota-orpo. Sitä, kuinka moni heistä on yhä elossa, voi vain arvailla. Sota-orvoista ei näet löydy kootusti tietoa yhdestäkään valtion rekisteristä. Tällaista selvitystä ei valtio pyynnöistä huolimatta aio myöskään ryhtyä tekemään.

Valtion sijasta asialle onkin nyt ryhtynyt Kaatuneitten omaisten liitto, joka on käynnistänyt kampanjan sotaorpojen rekisteröitymiseksi. Rekisteröitymisen tavoitteena on saada sotaorvoille tunnus, eli valtio tunnustaisi sotaorpojen olemassa olon myös virallisesti.

Pelkän tunnuksen saaminen ei kuitenkaan kaikille sotaorvoille riitä, vaan valtiolta haluttaisiin samanlaista taloudellista tukea kuin mitä esimerkiksi sotaveteraanit ovat saaneet. Tähän suuntaan ajatellaan myös Pohjois-Savon sotaorpojen kokoontumisessa Kuopiossa.

- Se olisi ensiarvoisen tärkeä kuntoutuksen suhteen, kun on kaikenlaista vaivaa ja remppaa, sanoo siilinjärveläinen Helvi Ahokas.

Kuopiolainen Lauri Puustinen sen sijaan uskaltaa epäillä hankkeen onnistumista:

- Enpä tiedä, hyötyykö siitä mitään. Asian aloittaminen on kestänyt liian kauan, tätä olisi pitänyt ryhtyä touhuamaan jo aikaisemmin, hän pohtii.

Kaikki eivät saaneet koulutusta

Yleisen mielikuvan mukaan kaikki sotaorvot olisivat jo heti sodan jälkeen saaneet valtiolta ilmaisen ammattikoulutuksen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, todistaa kuopiolainen Elina Hyvönen.

- Esimerkiksi sisareni ei ole saanut minkäänlaista koulutusta. Kaikki oli sodan jälkeen niin puutteellista, eivätkä syrjäkylien ihmiset tienneet omista oikeuksistaan.

Rekisteröitymiskampanja kestää ainakin kevään ajan. Pohjois-Savon sotaorpojen puheenjohtajana toimiva Haikonen uskoo, että vain tarpeeksi suuri määrä nimiä riittää vakuuttamaan valtiovallan.

- Jos me saisimme kokoon 30 000 - 35 000 rekisteröintiä, niin se olisi jo niin iso määrä, että se alkaisi myös vaikuttaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Pekka Niiranen