Suomessa jaetaan 2,5 miljoonaa puhdasta huumeneulaa

Huumeidenkäyttäjien neulanvaihto- ja terveysneuvontapisteiden käyttö kasvaa rajusti pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Oulussa kasvu oli viime vuonna sata prosenttia. Syyksi arvellaan huumeiden käytön lisääntymistä ja luottamuksen kasvua nimettömään terveyspalveluun.

Kotimaa
Käytettyjä huumeruiskuja neulanvaihtopisteessä Oulussa.
Yle

Oulun Vinkki on Suomen pohjoisin neulanvaihto- ja terveysneuvontapiste huumeiden käyttäjille. Oulussa vastaanotto on kerran viikossa ja kestää puolitoista tuntia.

- Aika on aivan liian lyhyt ja tätä tarvittaisiin useamman kerran viikossa, sanoo sairaanhoitaja Satu Martikainen.

Martikainen tekee muun päihdetyön ohella Vinkissä työtä kahdeksatta vuotta eli palvelun aloittamisesta lähtien. Kasvua on ollut koko ajan ja viime vuonna se oli räjähtävää. Kun 2008 käyntejä oli 537, niin viime vuonna niitä oli peräti 1 062. Likaisten ruiskujen ja neulojen vaihto nousi vajaasta 20 000:sta yli 40 000:een.

Keskittynyt isoihin kaupunkeihin

Tätä juttua varten pyydettiin viime ja sitä edellisen vuoden tilastoja Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Turusta, Tampereelta, Lahdesta, Seinäjoelta, Vaasasta, Kouvolasta, Oulusta, Joensuusta, Kuopiosta. Jutun tiedot perustuvat näillä paikkakunnilla toimivien matalan kynnyksen huumetyöpisteiden henkilökunnan tai sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden antamiin numeroihin ja haastatteluihin.

Suomessa on 30 - 40 tällaista neulanvaihto- ja terveysneuvontapistettä. Pääosa ruuhkasuomessa. Yksin Helsingin Vinkeissä kävi 5 000 eri ihmistä viime vuonna. Puhtaita huumeneuloja jaettiin Helsingissä yli miljoona kappaletta eli puolet koko maan satsista.

Pääkaupunkiseudun ja isoimpien kaupunkien käyntiluvut olivat kutakuinkin ennallaan. Niissä anonyymia palvelua on ollut tarjolla pisimpään.

Oulu, Joensuu, Kouvola, Lahti, Vaasa…

Tämän hetken piirre näyttää olevan neulanvaihdon kova kasvu metropolisuomen ulkopuolella. Alussa mainitun Oulun lisäksi kasvu on ollut reipasta Joensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Seinäjoella ja Vaasassa.

Alan työntekijöiden mukaan kasvua näissä pienemmissä kaupungeissa voi selittää käyttäjien luottamuksen hidas kasvu mm. poliisipelon vuoksi. Toinen yhtä yleinen selitys on suonensisäisten huumeiden käytön lisääntyminen.

Lääkkeiden helppo saanti

Yli 40 vuotta päihdetyötä tehnyt Oulun kaupungin päihdepalvelujen esimies Tuula Hursti arvioi, että suonensisäisten käyttöä on lisännyt kovien lääkkeiden helppo saatavuus.

- Vakavimpana on kuitenkin kaikkinainen syrjäytyminen. Koulunkäynti jää kesken, työelämään ei päästä mukaan. Meidän pitäisi päästä varhaisemmassa vaiheessa puuttumaan päihdeongelmaan ennen kuin se muuttuu suonensisäiseksi huumeidenkäytöksi.

Espoon A-klinikkatoimen aluejohtaja Kirsti Aalto on samoilla linjoilla.

- Sekakäyttö on yleistynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Masennukseen ja ahdistukseen lääkkeenä käytetään ensin alkoholia ja sitten mielialalääkkeitä ja lopulta molempia sekaisin.

Matala kynnys pelastaa

Matalan kynnyksen paikkojen puhtaat neulat ovat pelastaneet monen HIV-tartunnalta.

Esimerkiksi Turun kaupungin huumehoitopiste Millissä tehdyt HIV-testit olivat kaikki negatiivisia vuosina 2007 - 2009. Hepatiittia kyllä löytyi.

Lähteet: Tapani Leisti / YLE Uutiset