Järjestöt: Metsähake käy sittenkin energiaksi

Tuore suomalaistutkimus osoitti, että metsähakkeen käyttö energiana on haitallista. Suomen luonnonsuojeluliitto ja MTK pitävät asiaa monimutkaisena ja säilyttäisivät metsähakkeen energiantuotannossa.

luonto
Hihnakuljetin tuo hakkujätteestä tehtyä puuhaketta kasaan.
YLE

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto kannattavat metsähakkeen käyttämistä energiantuotannossa. YLE Uutisten viikonloppuna raportoiman tutkimuksen mukaan metsähakkeen polttaminen jouduttaa ilmastonmuutosta. Suomi aikoo kuitenkin kolminkertaistaa hakkeen polton vuoteen 2020 mennessä.

Tuore suomalaistutkimus metsähakkeen bioenergiana käyttämisen haitoista saa varauksellisen vastaanoton. Sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK että Suomen luonnonsuojeluliitto ovat yhtä mieltä siitä, että metsähakkeen poltto on hyvä tapa tuottaa kotimaista uusiutuvaa energiaa.

- Hakkeen energiakäyttö ei ole yhtä yksioikoista kuin tutkimuksessa annettiin ymmärtää eli kysymys on siitä, millä me tuotamme energian, jota kuitenkin tarvitaan. Tutkimustulokset pitävät varmasti paikkansa, mutta ne pätisivät tilanteessa, jossa energiantarve olisi nolla, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen.

MTK:n mukaan on parempi tuottaa energiaa kotimaisesta, uusiutuvasta raaka-aineesta sen sijaan, että tuodaan fossiilisia, uusiutumattomia raaka-aineita ulkomailta. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto pitää metsähakkeen käyttöä hyvänä vaihtoehtona moniin muihin energiantuotantotapoihin verrattuna.

- Tutkimuksen valossa ei voida enää sanoa, että puun päästötase olisi nolla, kuten tähän asti on sanottu. Puun käytön päästötase tuskin kuitenkaan nousee yhtä korkeaksi kuin vaikkapa kivihiilen ja siksi puuta kannattaa jatkossakin käyttää, katsoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

"Tärkeintä se, mistä hake kerätään"

YLE Uutiset kertoi viikonloppuna Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Liskin vetämästä tutkimuksesta, jonka pääsisältö on, että ilmaston lämpeneminen lisää hiilidioksidipäästöjä luultua enemmän. Metsähakkeen ja karikkeen kerääminen metsistä pahentaa ongelmaa, sillä ne sitovat päästöjä maaperään.

Luonnonsuojeluliiton mukaan tärkeintä on se, mistä hakkeita ja karikkeita kerätään. Vanhat metsät tulisi jättää rauhaan, sillä ne tuottavat enemmän hyödyllistä kariketta ja sitovat nuoria puita enemmän hiiltä itseensä.

- Jos nyt kaadetaan 100-vuotias puu energiaksi, menee sata vuotta, ennen kuin sama määrä hiiltä on sitoutunut puuhun uudestaan. Parikymppisessä harvennuspuussa menee vain kaksikymmentä vuotta, eikä meillä ole tässä ilmastonmuutostilanteessa aikaa odottaa sataa vuotta, jotta saisimme saman määrän hiiltä sitoutumaan pois ilmasta, Sulkava sanoo.

Hän muistuttaa myös siitä, että energiantarpeen määrään tulisi kiinnittää huomiota tuotantotavasta riippumatta.

Valtion tuki nuorista metsistä korjattavaa energiapuuta ja sen haketusta viime vuonna 26 miljoonalla. Kansallisella tasolla metsähakkeen käyttö on tarkoitus kolminkertaistaa vuoteen 2020 mennessä.

Lisää tutkimuksia tarvitaan

Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvoksen Marja Hilska-Aaltosen mukaan hiilidioksidipäästöjen sitoutumisesta maaperään ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa ja siksi kaikki tutkimustulokset ovat tervetulleita.

- Asiaa pitää selvittää, kunhan saadaan lisää tutkimustietoa. Sinänsähän on sama päästöjen kannalta, onko kyse valtion tukemasta energiapuusta vai tuleeko puu kaupallisten hakkuiden yhteydessä. Hiilikysymyksiä pitää miettiä näissä molemmissa tapauksissa.

Lähteet: Maria Heinola / YLE Uutiset