Itämerta suojellaan talkoilla

Helsingissä järjestetään keskiviikkona Itämeren maiden huippukokous, joka käynnistää mittavat talkoot maailman saastuneimman meren suojelemiseksi. Jokainen kokouksen osallistuja sitoutuu konkreettisiin toimiin Itämeren tilan parantamiseksi. Sitoumuksia on tullut liki 140, kun järjestäjien alkuperäinen tavoite oli saada 50 sitoumusta.

Kotimaa
Jäälohkareita ja sohjoa meressä.
Jyrki Lyytikkä / YLE

Kampanja sitoumusten keräämiseksi käynnistettiin viime toukokuussa. Yritykset, yhteisöt, järjestöt ja yksityiset henkilöt ovat tehneet sen jälkeen kaikkiaan 137 sitoumusta. Itämeren valtionjohtajat julkistavat oman lupauksensa huippukokouksessa.

Kokousta isännöivät presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen kertoivat omat sitoumuksensa jo kokouksen alla maanantaina. Halosen ensimmäinen sitoumus oli keskiviikkoisen huippukokouksen koollekutsuminen, ja hän lupaa jatkaa työtään Itämeren hyväksi. Vanhanen puolestaan lupaa toimia Saaristomeren tilan parantamiseksi.

Jo syksyllä Venäjän pääministeri Vladimir Putin lupasi, että Kaliningradin jätevedenpuhdistamon rakentamista jatketaan. Tämä on ollut yksi huippukokoushankkeen keskeinen tavoite, sillä 400 000 asukkaan Kaliningradin jätevedet ovat valuneet suoraan Itämereen ja jätevedenpuhdistamoa on tuloksetta yritetty saada 15 vuoden ajan.

"Huikea saavutus"

Halonen sanoo olevansa erittäin tyytyväinen kokouksen osanottoon sekä osallistujien tekemiin sitoumuksiin. Tyytyväinen on myös presidentin ja pääministerin kanssa kokousta isännöivä Baltic Sea Action Group. Säätiön edustaja Anna Kotsalo-Mustonen sanoo, että näin monen sitoumuksen saaminen näin lyhyessä ajassa on huikea saavutus.

Kotsalo-Mustonen myös korostaa, ettei työ lopu huippukokoukseen. Sitoumuksia Itämeren suojelemiseksi otetaan vastaan myös kokouksen jälkeen ja kaikkien sitoumusten toteutumista seurataan. Huippukokouksella on hänen mukaansa erittäin tärkeä rooli siinä, että se on saanut yritykset tekemään nopeasti päätöksiä Itämeren hyväksi.

Kotsalo-Mustonen kertoo, että sitoumuksia on tullut kaikista Itämeren valtioista ja kaikentyyppisiltä toimijoilta. Lupaukset Itämeren tilan parantamiseksi koskevat myös kaikkia niitä neljää ongelma-aluetta, joilta sitoumuksia kaivattiin. Ne ovat rehevöityminen, vaaralliset aineet, uhat meriluonnon monimuotoisuudelle ja merenkulun ongelmat.

Sitoumukset merkitsevät uusia projekteja Itämeren suojelemiseksi, sillä sitoumukseksi hyväksytään vain sellaisia lupauksia, joissa on jotain uutta. Hankkeen täytyy olla joko kokonaan uusi tai sen täytyy laajentaa käynnissä olevaa toimintaa. Kyse voi olla kunnianhimoisesta tai pienemmästä konkreettisesta teosta, ja se voi olla taloudellinen tai ei-taloudellinen.

Sitoumuksia tehneiden joukossa ovat muun muassa Siemens, Wärtsilä, Det Norske Veritas, Pietarin vesilaitos, Ruotsin varustamoyhdistys, Kööpenhaminan ja Malmön satama, Reval-hotelliketju, verohallinto, Martat ja IBM.

WWF: Vanhoja sitoumuksia ei saa unohtaa

Ympäristöjärjestö WWF:n Suomen osasto uskoo, että Helsingin huippukokouksen sitoumuksilla on merkitystä Itämeren suojelussa. Kirjeessään Itämeren maiden pääministereille (siirryt toiseen palveluun) WWF kuitenkin korostaa, että lupausten pitää muuttua teoiksi huomattavasti useammin kuin tähän mennessä on tapahtunut.

Helsinkiin tulevilta valtionpäämiehiltä WWF odottaa lähinnä sitoutumista jo tehtyihin sopimuksiin ja asetettuihin tavoitteisiin.

Järjestö toteaa, että Itämeren maiden hallitusten lupauksilla meren tilan parantamisesta on pitkät perinteet. Hallitusten aloitteita ovat vuoden 1977 Helsingin sopimus, vuoden 1992 Itämeren ympäristöjulistus, vuoden 1996 Itämeren alueen kestävän kehityksen ohjelma Baltic 21 Agenda, Itämeren suojelukomission Helcomin suojeluohjelma marraskuulta 2008 ja Eurooppa-neuvoston viime vuonna hyväksymä EU:n Itämeri-strategia.

WWF on itse kansainvälisessä Itämeriohjelmassaan esittänyt seitsemän helppoa toimenpidettä meren suojelemiseksi.

Järjestö vaatii kieltämään fosfaattien käytön pesuaineissa ja asettamaan typpi- ja fosforiveron keinolannoitteille. Ankeriaan kalastus pitäisi järjestön mielestä kieltää kannan elpymiseen asti ja ankeriaan sisävesien vaellusreittejä ennallistaa. Järjestö vaatii myös varustamaan satamat asianmukaisilla alusjätevesien vastaanottopisteillä ja perustamaan merellisten suojelualueiden verkoston sekä ratifioimaan painolastivesiä koskevan sopimuksen ja puhdistamaan jäljellä olevat Helcomin hot spotit, vakavasti saastuneet alueet Itämerellä.

Kysy asiantuntijalta

Mitä vaikutusta yksittäisen ihmisen teoilla on oikeasti Itämeren tilaan? Pitäisikö mattolaiturit siirtää historiaan? Eikö meillä vieläkään ole tietoa siitä, milloin Itämeren sinilevä on myrkyllistä ja milloin ei?

Nyt on tilaisuus kysyä kaikki tärkeimmät Itämerestä. Tutkimuspäällikkö Juha-Markku Leppänen Suomen ympäristökeskuksen Meren tila -yksiköstä vastaa keskiviikkona 10.2. kello 18-20 yleisön kysymyksiin YLE Uutisten verkkosivuilla (yle.fi/uutiset).

Lähteet: YLE Uutiset