1. yle.fi
  2. Uutiset

Hillittömään tappamiseen ei kaukaa katsova usko

Viron entinen pääministeri ja historian tutkija Mart Laar ei suostunut pitämään omaa maataan erityisen sinisilmäisenä, kun se luotti ihmisiä tuhonneeseen Neuvostoliittoon muun muassa toisen maailmansodan kynnyksellä. Samaa tapahtuu uudelleen ja uudelleen. Laarin mukaan Stalin ja Hitler saivat massamurhata ihmisiä rauhassa, Venäjä tekee samaa nyt Tsetseniassa. Liian hyvä elämä tekee sokeaksi meneillään oleville julmuuksille, sanoo Laar.

kulttuuri
Tutkija Mart Laar jakeli kiitosta suomalaisille avusta.
YLE / Päivi Kuisma

Suomalaisten historiapäivien avajaisseminaarissa Asikkalassa historiasta kiinnostuneet saivat rautaisannoksen tietoa ja tulkintaa Viron ja Suomen suhteista.

- Maittemme suhteet ovat olleet aina monimutkaiset. Harmoniasta ei ole ollut tietoakaan. Enemmänkin suhde on muistuttanut kontrapunktia eli kahden tai useamman melodian hallittua yhdistämistä yhtäaikaiseksi, kuvailee kirjailija Jaan Kaplinski.

Kaplinski ottaa esimerkin saksalaiskenraali von der Goltsista, joka aikanaan ratkaisi Itämeren divisioonan komentajana Suomen kansalaissodan. Suomalaiset jumaloivat häntä, virolaiset vihasivat. Virossa on vuosisadat vihattu saksalaisia, Suomessa venäläisiä.

Tosin virolainen historiankirjoitus on alkanut rehabilitoida eli antaa uutta arvoa saksalaiselle menneisyydelleen. Maaorjuuden Viroon 1200-luvulla tuoneet saksalaiset sitoivat maan myös lujasti Eurooppaan.

- Tolpillaan pysyvät suomalaisturistit voivat heti huomata astuessaan pois laivasta Tallinnassa, että Viro on keskiseurooppalainen maa. Tolpillaan pysyvät virolaisturistit puolestaan saattavat huomata tulleensa Euroopan reunalle astuessaan laivasta pois Helsingissä, kuvailee menneisyyden jälkiä maisemassa professori Seppo Zetterberg.

Ei ole oikeita tai vääriä ratkaisuja

Viro ja Suomi valitsivat toisen maailmansodan kynnyksellä aivan päinvastaiset selviytymismenetelmät. Suomi pilasi häirikkönä Stalinin kauniin suunnitelman sosialisoida yhtä aikaa Balkanin maiden kanssa myös Suomi.

Maa torjui sinnikäästi sopimukset avunannosta, eikä Suomen johto varmaan ihan kokonaan uskonut Neuvostoliiton hyökkäykseen, kuvailee Mart Laar. Viro sen sijaan tiesi hyvän tiedustelunsa ansiosta, että Venäjä varmasti hyökkää. Sillä oli Viron varalle samanlainen provokaatiosuunnitelma kuin Mainilan laukaukset olivat Suomeen hyökkäyksen varalle. Viro halusi välttää sodan keinolla millä hyvänsä ja teki sopimuksen 25 000 neuvostoliittolaisen maahantulosta ja tukikohdista.

- Sopimus oli suuri helpotus virolaisille, ikään kuin pohja maiden suhteiden kehittymiselle. Sen hetkisessä tilanteessa virolaisilla ei ollut resursseja ja valmiuksia sotaan. Mistään ei ollut tulossa apua ja venäläisiin oli opittu luottamaan, kuvailevat Mart Laar ja professori Matti Turtola Viron sen hetkisiä päätöksenteko-olosuhteita. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäpöytäkirjakin oli sopuisten virolaisten tiedossa.

Jääräpäiset suomalaiset valitsivat sodan tien ja säilyivät itsenäisinä.

- Tuosta ajasta hävettää vain se, että Viro antoi Neuvostoliitolle mahdollisuuden hyökätä mailtaan Suomeen. Suomettumisesta on puhuttu sodan jälkeisinä vuosikymmeninä paljon ja tarkoitettu Suomen rähmällään oloa Neuvostoliiton suuntaan. Estoanisoitumisesta voisi puhua ihan samalla tavalla. Kun Suomi taisteli Neuvostolliittoa vastaan, virolaiskenraalit istuivat sulassa sovussa neukkukenraalien kanssa Valtion oopperassa katsomassa Sotaa ja Rauhaa, vertailee Mart Laar.

Suomen ja Viron pidettävä yhtä

Historiantutkijat ja tulkitsijat olivat Asikkalassa yksimielisiä siitä, että Viro tarvitsee edelleen Suomea ja päinvastoin.

- Suomessa on pidetty puheissa matalaa profiilia Viron auttamisessa uuden itsenäistymisen aikana. Apu on ollut kuitenkin kulissien takana suurta niin valtiojohdon kuin kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten ihmisten tasolla, sanoo Mart Laar. Laarin mukaan Suomi on ollut auttamassa Viroa suuresti kommunismin haaksirikon jälkeen, jolloin Virokin romahti täysin niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin.

Jaan Kaplinski näkisi mielellään, että 50 kilometrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevien Suomen ja Viron pääkaupunkien ympärille rakentuisi jotain. Hän haluaa tarttolaisena tasapainoista kehitystä molemmissa maissa.

Suomi ei ole enää virolaisille ulkomaa numero yksi, jonka kieli opitaan television kautta. Uudet sukupolvet puhuvat englantia ja matkustavat ihan mihin tahansa.

- Virossa tiedetään Suomesta paljon vähemmän kuin Suomessa Virosta, sanoo Mart Laar. Eikä tilanne toisinpäinkään ole häävi tulevaisuudessa, jollei kulttuurisiin ja arkisiin suhteisiin paneuduta.

Lue seuraavaksi