Nelson Mandelan vapautuksesta 20 vuotta

Etelä-Afrikan entisen presidentin ja vapaustaistelijan Nelson Mandelan vankilatuomion päättymisestä tuli torstaina kuluneeksi 20 vuotta. Mandela istui vankilassa 27 vuoden ajan.

Ulkomaat

Torstaina 11.2.1990 Nelson Mandela asteli vapauteen 71-vuotiaana Victor Versterin vankilasta. Vankeutta oli takana oli 27 vuotta, joista kahdeksantoista hän istui Robben Islandin vankilasaarella.

Vapauduttuaan Mandela tervehti Kapkaupunkiin kerääntynyttä 50 000 ihmisen kannattajajoukkoa kaupungintalon parvekkeelta:

- Tervehdin teitä rauhan, demokratian ja vapauden nimissä. Olemme odottaneet vapauttamme liian kauan.

Neljä vuotta myöhemmin Mandelasta tuli maan presidentti.

Taistelu rotuerottelua vastaan

Mandela opiskeli Fort Haren yliopistossa 1940-luvulla valkoista ylivaltaa suojelevan apartheidin aikana. Hän lopetti opintonsa ja alkoi kampanjoida aktiivisesti rotuerottelua vastaan Afrikan kansalliskongressin ANC:n riveissä.

Hän perusti ANC:n sotilaallisen siiven vuonna 1961. ANC:n toiminta kiellettiin ja Mandela johti apartheidin vastaista toimintaa maan alta. Hänet pidätettiin ja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen vuonna 1964.

Rivonia-nimellä tunnetussa oikeudenkäynnissä Mandela esitti puolustuspuheen, josta tuli koko apartheidin-vastaisen liikkeen perusidea:

- Olen vaalinut ihannetta demokraattisesta ja vapaasta yhteiskunnasta, jossa kaikki ihmiset elävät harmoniassa ja tasa-arvossa. Elän tätä ihannetta varten ja toivon saavuttavani sen. Mutta jos täytyy, olen valmis myös kuolemaan tämän asian vuoksi.

De Klerk armahti Mandelan

Etelä-Afrikan viimeiseksi valkoiseksi presidentiksi jäänyt Frederik de Klerk armahti Mandelan vuonna 1990 ja laillisti ANC-puolueen toiminnan. Aiemmin urallaan rotuerottelua kannattanut de Klerk kääntyi 1980-luvulla apartheidia vastaan.

Mandelan vapautus laukaisi kiihkeän poliittisen kädenväännön ja johti lopulta apartheidin päättymiseen. Mandelasta tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen mustaihoinen presidentti ja kansallisen yhtenäisyyden ikoni.

Mandela nousi ANC:n johtoon ja luotsasi maan ensimmäisiin vapaisiin vaaleihin vuonna 1994, jolloin hänet valittiiin maan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi. Vuotta aiemmin hänet oli palkittu Nobelin rauhanpalkinnolla.

Aktiivinen ihmisoikeustaistelija

Mandela sai neljän vuosikymmenen aikana yli 250 palkintoa työstään demokratian ja tasa-arvon hyväksi. Hän luopui presidentin virasta vuonna 1999, mutta jatkoi työtä ihmisoikeuksien puolesta.

- Hän on maailman ihalluimpia ja arvostetuimpia valtionjohtajia ja yksi suurimmista persoonista maan päällä, arkkipiispa Desmon Tutu kuvailee Mandelaa.

Mandela erosi vaimostaan Winnie Mandelasta vuonna 1998 ja on nykyisin naimisissa Mosambikin presidentin lesken Graca Machelin kanssa.

Nykyään, kaksi vuosikymmentä vapautuksensa jälkeen, Mandela näyttäytyy harvoin julkisuudessa. 91-vuotias mies tapaa julkisuuden henkilöitä ja valtiojohtajia harvakseltaan Johannesburgissa.

Presidentin elämästä tehdyssä tuoreessa Invictus-elokuvassa Mandelaa esittää näyttelijä Morgan Freeman, joka sai suorituksestaan Oscar-ehdokkuuden.

Verkkaisia eläkepäiviä

Mandelan läheisen ystävän George Bizosin mukaan valtiomiehen muisti alkaa heiketä. Tuoreimmat asiat eivät pysy enää hyvin mielessä, mutta 1940-1970-lukujen tapahtumat ovat kirkkaasti muistissa, Bizos kertoo.

- Hän lukee nojatuolissaan vähintään neljä sanomalehteä päivässä ja seuraa televisiouutiset, Bizos kertoo uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Nelson Mandelan muistoa ylläpitää hänen säätiönsä.

- Mandela tapaa perhettään ja ystäviään, tekee sitä mitä muutkin eläkeläiset tekevät, lukee ja katsoo televisiota, säätiön johtaja Achmat Dangor kuvailee.

Mandela itse kuvaili oloaan uutistoimisto SAPA:lle aiemmin helmikuussa:

- Tunnen kyllä vanhenevani. Aika lentää siivillä. En ole kuitenkaan huolissani.

Lähteet: Reuters, AP, AFP, YLE Uutiset