Kiasman johtajaehdokkaat ovat nykytaiteesta monta mieltä

Nykytaiteen museo Kiasma on saamassa uuden johtajan. Haastatteluvaiheeseen selviytyi seitsemän hakijaa. YLE Radio 1:n Kultakuume sai haastateltavakseen Kiasman johtajakandidaatit ja selvitti, minkälaisia ajatuksia heillä on nykytaiteesta.

kulttuuri

Nykytaiteesta keskustellaan parhaillaan intohimoisesti. Asia tuli ajankohtaiseksi, kun Nykytaiteen museo Kiasma ilmoitti hakevansa johtajaa. Intohimot ovat ymmärrettäviä, sillä Kiasmaan ei valita valtionhallinnon virkamiestä tai -naista vaan suomalaisen nykytaiteen varsinainen vallankäyttäjä ja rahakirstun vartija.

Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohonen on viime viikon aikana kutsunut kahdestatoista hakijasta haastatteluun seitsemän. Myös Kiasman henkilökunta haastatteli hakijat, vaikka henkilökunnan ääni tuskin vaikuttaa lopulliseen päätökseen. Radion kulttuuritoimitukselle antamissaan haastatteluissa johtajakandidaatit olivat nykytaiteesta monta mieltä.

Nykytaide ei ole salakieltä

Taidehistorioitsija Marja Sakarin mukaan nykytaide voi avautua kaikille. Hyvä esimerkki siitä ovat museoiden lapsiasiakkaat.

- Nykytaide ei ole salakieltä. Jos ajattelen museossa vierailevia lapsia, niin he ottavat asiat juuri sellaisina, miltä heistä tuntuu. He eivät rupea miettimään, että mitä tämä tarkoittaa tai mitä tässä nyt oikein ajetaan takaa. Lapset kykenevät ottamaan nykytaiteen vastaan.

Sakarin mielestä nykytaiteen vaikeus on myytti, joka olisi hyvä rikkoa.

- Täytyy olla tietoinen, että näin ajatellaan, mutta se ei ole mikään este sille, että nykytaide ei välittyisi kenelle tahansa, Sakari sanoo.

Myös taiteentutkija Maria Hirvi-Ijäs haluaisi purkaa myytin nykytaiteen vaikeudesta.

- Nykytaide on osa meidän elämää. Nykytaide ei missään nimessä ole vaikeaa, se pitää vaan ottaa vastaan. Jos on kiinnostunut nykytaiteesta ja paneutuu siihen, ottaa vähän selvää ja miettii, millä tavalla tämä on relevanttia minulle. Ei kaikki nykytaide ole kaikille relevanttia.

Hirvi-Ijäksen mielestä mikä tahansa harrastus vaatii paneutumista siinä missä nykytaidekin.

- Jos on intohimoisesti kiinnostunut vaikkapa jalkapallosta ja siitä pelistä, kulttuurista ja toimijoista, niin silloinhan siihen paneutuu. Onhan nykytaiteen kenttä samalla tavalla mahdollisuus, ei tämä ole mikään poimittava huvitus, vaan se on vakavasti otettava asia, siihen pitää paneutua, Hirvi-Ijäs painottaa.

Toisten mielestä nykytaide kaipaa tulkkeja

Monien mielestä nykytaide on kuitenkin haastavaa. Sen kieli täytyy opetella, sanoo Helsingin taidemuseon intendentti Erja Pusa.

- Nykytaide on kuitenkin, kaikesta huolimatta, suhteellisen vaikeaa. Uudet asiat yleensä ei ole itsestään selviä, niitä täytyy opetella. Mielestäni se sisältö täytyy jollakin tavalla kertoa kielellä, oli se sitten visuaalisesti toisella tavalla tai sitten sanallisesti erilaisella viestinnällä.

Pusan mielestä nykytaide siis kaipaa tietynlaista tulkkausta. Nykytaiteen ohella meitä ympäröivä muu visuaalinen kulttuuri on niin moninaista, etteivät ihmiset välttämättä pysy perässä.

- Näkemään opettaminen auttaa jo hyvin paljon ihmisiä lähestymään myös taiteen omaa sisäistä ja visuaalista kieltä, Erja Pusa kuvailee.

Nykytaidetta voi kuoria moneen suuntaan

Miten sitten nykytaidetta voisi avata? Valtion taidemuseon erikoisasiantuntija Helka Ketonen haluaa haastaa ajattelua nykytaiteen avulla.

- Nykytaiteen avulla voi ajatella: mikä on väriä, mikä on valoa, mitä siitä lähtee liikkeelle. Päästään puhumaan ilmastoasioista, päästään puhumaan monikulttuurisista kysymyksistä sen mukaan, miten me ymmärretään visuaalinen väri tai valo, miten me sitä käytetään.

Ketonen sanoo, että värin, valon tai yhteiskunnallisten asioitten kautta nykytaiteen myötä voi saavuttaa mielenkiintoisia yhteyksiä, keskusteluita ja tärkeitä asioita, jotka auttavat eteenpäin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Nykytaidetta voi avata myös konkreettisesti. Kiasman intendentillä ja museonjohtajan tehtäviä toistaiseksi hoitavalla Pirkko Siitarilla on mielessään muutamia ajankohtaisia aiheita:

- Itse asiassa moraali ja ekologia, ne muun muassa. Me elämme maailmassa, jossa ekologiset kysymykset on tärkeitä ja miksei myös tänä aikana tämmöiset moraaliset kysymykset. Eettiset valinnat ovat tärkeitä tässä globaalissa ajassa.

Siitari muistuttaa, että on paljon nykytaidetta, joka ei ole instituutioihin sidottua. Nykytaiteen muotoja on esillä muuallakin kuin museorakennuksissa.

- On yhteisötaidetta, ympäristötaidetta, aktioita ja performansseja. Kiasma voi olla tukemassa myös senkaltaista nykytaidetta, vaikka se ei olisi museon seinien sisäpuolella, Siitari pohtii.

Johtajaehdokkailta löytyy uskoa nykytaiteen merkityksellisyyteen

Kiasman seinien sisäpuolelta johtajan virkaa on hakenut myös intendentti Arja Miller. Hän haluasi kehittää museon pedagogista puolta:

- Kehittäisin pedagogisen yksikön kanssa keinoja, joilla katsoja näyttelyyn tullessaan saa välineitä sisällön käsittelemiseen ja eteenpäin työstämiseen. Taiteilijoita ottaisin mieluusti lisää Kiasmaan, elävään jatkuvaan vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Siihen on olemassa erilaisia malleja, joita meidän pedagoginen yksikkö on jo nyt itse asiassa kehitellyt.

Miller toivoisi näyttelyaiheiden olevan sellaisia, että ne toisivat esiin yhteistä uskoa nykytaiteen merkitykseen ja siihen, että nykytaiteella on oikeasti tekemistä nykyihmisen elämässä.

- Nykytaide käsittelee tavallaan kaikkia asioita elämän ja kuoleman välissä, ja tietysti myös elämää ja kuolemaa, isoja asioita. Uskon että sillä voi olla oikeasti merkitystä, Miller sanoo.

Samantapaisia ajatuksia on myös museonjohtaja Jan Erik Lundströmillä Uumajasta:

- Nykytaide on kehittynyt niin, että sen avulla voi käsitellä ihmisen elämää nyky-yhteiskunnassa, suhteita ja ongelmia monesta eri näkökulmasta.

Kiasmaan on haettu johtajaa, joka taitaa molemmat kotimaiset kielet. Kultakuumeen haastattelussa Ruotsista tavoitettu Jan Erik Lundström yrittää aluksi puhua suomea, mutta kääntää puheen sitten ruotsiksi. Muitten ehdokkaitten ruotsin kielen taitoa ei testattu.

Lähteet: Kultakuume / Lisa Enckell