Revell pääsi Didrichsenin taidemuseon juhlakaluksi

Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä avataan huomenna lauantaina poikkeuksellisesti arkkitehtuuria käsittelevä näyttely. Sen tähtenä on Viljo Revell, joka oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehtejämme. Hän on muun muassa Helsingin Lasipalatsin, Palace hotellin ja Toronton kaupungintalon suunnittelija.

Revellin tunnetuimpia töitä ovat Toronton kaupungintalon (kuvassa) ohella Helsingin CityCenter ja Teollisuuskeskus. Kuva: YLE / Didrichsenin taidemuseo

Ensi kuulemalla saattaa tuntua oudolta, että taidemuseossa järjestetään arkkitehdin tuotantoa esittelevä näyttely. Viljo Revellin (1910-1964) esittely Didrichsenin taidemuseossa on kuitenkin paikallaan. Hän nimittäin suunnitteli rakennuksen. Alun perin talo suunniteltiin Gunnar ja Marie Louise Didrichsenin asunnoksi. Revel löytyi Didrichsenien arkkitehdiksi ja Villa Didrichsenin suunnittelijaksi sattumalta, kertoo näyttelypäällikkö Maria Didrichsen.

- Didrichsenin pariskunta Marie Louise ja Gunnar Didrichsen vierailivat Villa Maireassa Noormarkussa, jonka on piirtänyt Alvar Aalto. He ihastuivat Villa Maireaan ja halusivat muuttaa Helsingin keskustasta hieman kauemmas ja ostivat tontin Kuusisaaresta.

Didrichsenit ottivat yhteyttä Alvar Aaltoon ja pyysivät Aaltoa piirtämään heille huvilan. Alvar Aalto oli kuitenkin hyvin kiireinen, eikä varsinaisesti tehnyt yksityistaloja enää siinä vaiheessa, kertoo näyttelypäällikkö Maria Didrichsen.

- Aalto suositteli sitten erästä kollegaansa nimeltä Viljo Revell, ja hän sanoi vielä, että Revell on ainoa, joka pystyy samaan kuin minä. Ja näin yhteys sitten syntyi.

Huvila muuttui museoksi

Viljo Revell piirsi ensiksi L-muotoisen huvilan Kuusisaareen ja Didrichsenit muuttivat sinne keväällä 1958. Näyttelypäällikkö Maria Didrichsen kertoo, että muutama vuosi myöhemmin syntyi ajatus lisäsiivestä.

- Eräillä päivällisillä, jolloin Viljo Revell oli myös läsnä, Alvar Cawénin leski Ragni Cawén ehdotti, että miksi ette rakenna lisäsiipeä, kun teillä on niin paljon taidetta täällä. Asiasta ei silloin puhuttu enempää, mutta viikon päästä jo Viljo Revell ilmestyi paikalle, ja hänellä oli piirustukset mukana ja näin innostuttiin sitten museosiiven rakentamisesta.

Museosiipi valmistui vuoden 1964 lopulla, ja se avattiin yleisölle seuraavana vuonna. Lisäsiipi oli museotilaa, kun taas Didrichsenien perhe asui huvilan puolella.

- Ainoa mikä erotti julkisen ja yksityisen tilan oli pieni verho, joka suljettiin siitä välistä, kun museota pidettiin auki. Ja Gunnar Didrichsenin kuoleman jälkeen, vuonna 1993 avattiin myös huvilan puoli yleisölle. Ja näin museo on kokonaisuus tänä päivänä, Maria Didrichsen kertoo.

Viljo Revellin näyttely on esillä Didrichsenin taidemuseossa 16.5.2010 saakka.