Ketut, supikoirat ja mäyrät kaupungistuvat

Tutkija Kati Miettinen löytää radiopannoitetun Jorma-mäyrän kinoksen alta paikannuslaitteellaan Turun Ruissalosta. Sillä on seuranaan laajassa luolastossa talviunilla myös radiopannoitettu Irma ja kenties muutakin sukua. Ehkä ensi kuun puolessa välissä Jorma heräilee etsimään ruokaa. Sillä on kova nälkä muutaman kuukauden unien jälkeen.

Kotimaa
Kettu
YLE/ Heikki Ambrusin

Mäyrät saivat radiopantansa viime syksynä, kun ne vielä lyllersivät erittäin lihavina Turun puistoissa ja pusikoissa. Väitöstutkimustaan tekevä filosofian maisteri Kati Miettinen ei uskonut tutkimusta aloittaessaan, että mäyrät asustelevat näin runsain määrin kaupunkien alueilla. Tarkkaa lukua tutkija ei uskalla vielä sanoa, sillä väitöskirjan valmistumiseen on vielä matkaa.

- Sen voi kuitenkin sanoa, ylivoimaisesti vahvin tulokas on kettu. Yleisökyselyjen havainnoista 90 prosenttia on tehty ketuista. Esimerkiksi moni hirvensalolainen on raportoinut, että heidän pihallaan leikkii ketunpentuja. Supikoirista sen sijaan on varsin niukalti tietoja, Miettinen sanoo.

Ketutkin kesyyntyvät urbanisoituessaan

Englannissa on tehty vuosikymmeniä tutkimuksia kaupunkien ketuista. Siellä ketut ovat paljon yleisempiä kaupungeissa kuin maaseudulla. Suomessakin kettujen määrä kaupungeissa kasvaa, mutta vielä ei olla niin tiheissä lukemissa kuin Englannissa. Siellähän yhteiskunnan kaupungistuminen alkoi paljon varhemmin kuin meillä.

Turusta kerätyssä aineistossa kettujen tottuminen kaupunkielämään näkyy selvästi. Esimerkiksi koirien ulkoiluttajat kertovat, että ketut seurailevat vuosi vuodelta yhä lähempää sitä, mitä on tapahtumassa. Ihmiselle tai koirille uteliaisuudesta ei ole vaaraa. Ketut saattavat olla kiinnostuneita esimerkiksi koirien jättämistä hajuista.

- Onpa käynyt niinkin, että jos ihminen on ollut hievahtamatta paikallaan, on kettu tullut parin metrin päähän ja istahtanut siihen. Nämä ovat mielenkiintoisia tietoja, hehkuttaa tutkija.

Mukana on myös kissoja

Kati Miettinen tutkii kaupunkilaistuneiden mäyrien, kettujen ja supikoirien lisäksi myös kotikissoja. Häntä kiinnostavat eläinten reviirit ja millaisia ympäristöjä ne suosivat. Ulosteista katsotaan esimerkiksi, mitä keskisuuret pedot ovat syöneet ja millaisia loisia niillä on.

- Kissoja seuraamme muun muassa kysymällä omistajilta, millaista saalista ne ovat kotiin raahanneet. Kissa näyttää olevan yllättävänkin näppärä pyydystämään oravia. Rusakoista sekä fasaaneistakin on tullut muutamia ilmoituksia, Miettinen kertoo.

Kaiken kaikkiaan keskisuuria petoja houkuttelee kaupunkeihin entistä helpompi elämä. Esimerkiksi kettu sutjakkana ja viekkaana eläimenä oppii pian tyhjentämään kannellisia roskiksia. Linnunsiemenet ja talipallot kelpaavat hyvin supikoirillekin talviruuaksi. Kaupunki on vetänyt toisaalta puoleensa myös perinteistä saalista: siilejä, pieniä jyrsijöitä ja rusakoita.

- Tämä kylmä talvi on vaikeuttanut kettujen elämää. Esimerkiksi myyriä on hankala saada kiinni lumen alta. Siksi ketut liikkuvat entistä enemmän roskisten liepeillä ja lintujen ruokintapaikoilla. Mäyrät pääasiassa nukkuvat, mutta supikoirat heräilevät. Ne nousevat katsomaan, saisiko jostain pientä yöpalaa, jotta voisi nukkua pari seuraavaa viikkoa, tutkija sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Arto Lipponen