Lukkia ja mustaa laatikkoa kehitettiin Härmälässä

Tekninen osaaminen kiteytyi Tampereen Härmälässä, kun sinne saatiin valtion lentokonetehdas 1930-luvulla. Sota-aikana se oli teknologian keskus jossa korjattiin lentokoneita.

lentokoneet
Lentokonetehdasta rakennettiin Härmälään vuonna 1934.
Lentokonetehdasta rakennettiin Härmälään vuonna 1934.Tampere-Seuran Arkisto

Sodan jälkeen haastetta riitti, kun Neuvostoliittoon piti valmistaa laitteita pelkän valokuvan perusteella. Jopa mustan laatikon esiastetta kehitettiin.

Lentokonetehtaasta kilpailtiin ja sen saaminen Tampereelle oli ilouutinen työttömyydestä kärsivälle kaupungille. Sepän töistä innostunut Erkki Piililä meni oppisopimuksella uuteen Härmälän lentokonetehtaan moottoriosastolle vuonna 1938. Tehdas oli tuolloin toiminut jo pari vuotta.

- Kaikki Suomen tunnetuimmat tekniikan taitajat komennettiin Härmälän tehtaalle sodan alkaessa. Suunnittelijoiden kärki oli professoritasoa, muistaa Piililä.

Koulun käynyt metallimies oli tuohon aikaan erityisosaaja, jonka työ oli suojelemisen arvoista. Talvisota vei Piililän siksi Kokkolaan, jonne koko moottoriosasto sijoitettiin.

Lentokonetehdas oli keskeinen kotirintamalla toiminut laitos sodan aikana. Tehtaalla korjattiin sekä omia, että viholliselta saatuja lentokoneita.

Rauha toi uudet piirustukset

Sotakorvausteollisuus muutti lentokonetehtaan profiilia. Myös nimi muuttui Valmetiksi vuonna 1946. Koska Härmälässä osattiin suunnitella, tehtäväksi tuli valmistaa laitteita puujyrsimistä palopumppuihin. Veturit nousivat kuitenkin tärkeimmiksi.

- Toiminta hajosi liiaksikin. Kun olisi voitu keskittyä uusiin lentokonetyyppeihin, täällä valmistettiin ja purettiin sotasaaliskoneita. Niistä tehtiin jopa opaskirjoja, sanoo paikallisesta ilmailusta historiikin kirjoittanut Seppo Uolamo.

Konttien kuljetusauto vientituotteeksi

Yksi mielenkiintoinen työ oli venäläisten valokuvien perusteella valmistettava laudan kuljetusauto Lukki, josta myöhemmin tuli Valmetin menestystuote ja Kalmarin konttilukin esiaste.

Erkki Piililä siirtyi metallialan opetustehtäviin 1958. Koko ikänsä metallimiehenä toiminut Piililä suree konepajojen häviämistä Tampereelta.

- Jos nykyveturit olisi tehty täkäläisellä osaamisella, ei tarvitsisi kärsiä myöhästelevistä junista.

- Yksi nykypäiväänkin kaipaamani rollikka oli sekin yksi osa tuon entisen lentokonetehtaan tuote, muistaa Seppo Uolamo.

Vuoden 1990-luvulla entisen lentokonetehtaan eli Valmetin työ on haarautunut moniin tehtaisiin joista tärkeimmät ovat Metso Automation, Sisu-Diesel, ja Patria Finavitec.

Liikkuessasi nykyisen Messu- ja Urheilukeskuksen eli kansanomaisesti Pirkka-hallin tienoilla voit aistia historian siipien havinaa, olihan paikalla ennen lentokenttä, terminaali ja lähistöllä lentokonetehdaskin.

Lähteet: YLE Tampere / Mauri Tikkamäki