Kotimainen manga lepää nuorten naisten harteilla

Kotimaista mangaa paitsi luetaan ja piirretään, myös julkaistaan. Omakustannemangan ohella suomessa piirrettyä japanilaista sarjakuvaa ovat ryhtyneet julkaisemaan myös isot kustantamot.

kulttuuri
YLE

Viime vuoden huhtikuussa perustetussa Helsinkiläisessä Manga Cafèssa on rauhallinen tiistai-ilta. Pääosin naispuoliset teiniasiakkaat lukevat mangaa, opiskelevat japania ja juovat teetä. Päätynurkassa seisovasta pelikonsolista kuuluu surinaa ja liioitellun söpöä puhetta. Pienen kahvilan hyllyjä koristavat sarjakuvarivistöt.

Mangan lukemattomat (myös konkreettisesti) tyylit alkoivat rantautua Suomeen toden teolla vuosikymmen sitten, ja j-rock-boomin myötä sarjakuvatyylin omivat itselleen etenkin nuoret tytöt. Vähitellen mangan lukemisesta on siirrytty mangan tekemiseen, ja tekemisestä julkaisemiseen. Ensimmäinen "virallinen" suomalainen mangasarja, Heikki Valkaman käsikirjoittama ja Elli Puukankaan piirtämä Vartijat ilmestyi vuonna 2008.

- Suomalaiset kustannusyhtiöt ovat heränneet mangan tiimoilta yllättävän myöhään, hyvistä piirtäjistä kun Suomessa ei ole pulaa, Manga Cafèn toimitusjohtaja Milla Sainio toteaa.

Toiminnallista mangaa

Yksi tämän hetken työllistetyimmistä suomalaisista mangatekijöistä on Orivedellä opiskeleva Pauliina Högman, joka on piirtänyt äskettäin ilmestynyttä Vartija 2-albumia.

- Pidän mangassa etenkin kuvakerronnasta ja siitä, ettei siinä ole liikaa tekstiä. Länsimaiseen sarjakuvaan on mielestäni liian usein ympätty ihan liikaa tekstiä, parikymppinen Högman kiteyttää.

Manga on edelleen Suomessa pitkälti nuorten naisten juttu.

- Luulisin, että mangassa kiinnostaa tyttöjä nimenomaan esteettinen puoli, kauniit pojat ja niin edelleen. En tunne kovin montaa naispuolista henkilöä, joka hehkuttaisi Marvelin sarjakuvia.

Högman mainitsee mangasuosikeikseen muun muassa Eye Shield21:n sekä One Piecen, ja kallistuu muutenkin toiminnallisen mangan puolelle. Tämä näkyy myös hänen töissään.

Yksinkertaisia kontrasteja

Japanilaista ja suomalaista taideilmaisua verrataan aina silloin tällöin toisiinsa, ja mangastakin löytyy viitteitä skandinaavista muotoilua leimaavaan pelkistyneisyyteen.

- Omalla kohdallani tuo kyllä pätee. Haluan tehdä asioita yksinkertaisesti ja käyttää paljon kontrasteja, Högman kertoo.

Kauhua ja poikarakkautta

Siinä missä Pauliina Högman tekee kurinalaisen mustavalkoista Suomi-mangaa, on niin ikään parikymppinen Polina Morgunova lähtenyt värikkäämmille metsästysmaille. Morgunova on piirtänyt mangavaikutteista (sarja)kuvaa jo yli kymmenen vuotta.

- Itseäni kiehtoo valtavasti Japanin historia ja siihen liittyvät legendat ja tarinat, sekä yleensäkin japanilaisten tapa katsoa maailmaa.

Morgunovan tyyli viittaa kauhumangaan, jota on toimintamangan lisäksi ryhdytty viime aikoina suomentamaan yhä enemmän.

- Kauhumangan jälkeen Suomeen tulee BL- eli Boy Love-manga, joka käsitteleen poikien välistä keskinäistä parisuhdetta, Milla Sainio ennakoi.

Ei kaikkien makuun

Japanilaiseen mangaan kuuluu oleellisena osana piiruntarkka symboliikka ja esimerkiksi kielelliset erikoisuudet, joten ei ihme, että mangapiireissäkin on puristeja ja Suomessa tehty manga ei saa osakseen varauksettomia hurraahuutoja.

- En itse lue suomalaista mangaa ollenkaan. Mielestäni on vain ja ainoastaan japanilaisten homma tehdä sitä mangaa, siihen ei oikein muiden kuulu koskea. Toisaalta itseäni ei mitenkään kyllä haittaa, että suomi- tai jenkkimangaa on olemassa, en vain lue sitä, mangaharrastaja Lilli Luomakoski painottaa.

- Aihealueet voivat olla ehkä vähän erilaisia. Mennään suomalaisuuteen, eli vaikkapa Kalevalaan päin. Suomalaisen mangan aiheena voivat olla esimerkiksi perheongelmat. Asioiden käsittely on ollut ehkä vähän suorasukaisempaa verrattuna japanilaiseen mangaan, Milla Sainio toteaa.

Mistä oppi?

Sinänsä suomalaista mangamaailmaa pidetään seesteisenä ja rauhallisena. Tekijöiden välistä keskinäistä kilpailua ei juuri ole, mutta opastusta mangapiirtämisen saloihin kaivataan.

- Ongelmana tällä hetkellä se, mistä saa tietoa ja taitoa, missä voisi opiskella mangaa, ja voisiko siitä jopa tienata leivän Suomessa, samalla tavalla kuin moni tekee Japanissa, Milla Saino summaa.

Lähteet: YLE Uutiset/Jussi Mankkinen