Yhtiön perustivat Suomen valtio ja seitsemän kotimaista metallialan yritystä. Yhtiön ensimmäinen tuotantolaitos rautatehdas rakennettiin Raaheen. Raahen tehtaalla on alkanut lähes 3-sadan miljoonan masuunien peruskorjaus- ja ympäristöinvestointi.
Rautaruukin perustaminen oli aikanaan mittava savotta. Raahe ja Siika-Pyhäjokialue taistelivat rautatehtaan alueelle, jota työttömyys runteli pahoin. Tehtaan perustamista ajettiin ennen sen perustamista myös Kokkolaan ja Virpiniemeen.
Ratkaisevaa oli presidentti Urho Kekkosen hiihtoretki tehtaan sijoituspaikalle Saloisten Rojuniemeen tammikuun lopussa 1960. Parinkymmenen asteen pakkasessa Kekkonen tutustui tehtaalle kaavailtuun alueeseen tammikuun vimeisenä päivänä 1960.
- Kun Kekkonen tuli Raaheen, niin eräät hänen lausumansa sanat ilmaisivat meille ja saivat meidät uskomaan varmasti, että me olemme voittajia, kertoo kaupunkineuvos Yrjö Reinilä. Hän toimi aikanaan Raahen valtuuston puheenjohtajana ja pormetarina.
Masuunin juurelta monialayritykseksi
Tehtaan rakentaminen aloitettiin vuonna -61. nykyisin sillä on toimintaa 27:ssä maassa. Kasvuvuosien jälkeen Raahen terästehdas on vähentänyt väkeään, mutta palkkalistoilla on yhä noin 2700 henkeä.
Parhaillaan tehtaalla on menossa masuunin peruskorjaus, jonka jälkeen peruskorjataan myös tehtaan toinen masuuni.
- Sen jälkeen on taas tuotantokykyä noin viideksitoista vuodeksi eteenpäin, sanoo tehtaanjohtaja Kari Ojala.
31 vuotta tehtaalla työskennellyt rautakoura Einari Hämeenkorpi työskentelee nykyisin tehtaan uunimiehenä.
- Onhan nämä hommat vuosin varrella siistiytyneet, kun vertaa siihen, kun tulin ensi kertaa taloon, sanoo Hämeenkorpi.