Tutkintalautakunta: Puoliautomaattipistoolit kerättävä pois

Kauhajoen koulusurmia selvittänyt tutkintalautakunta suosittaa puoliautomaattisten käsiaseiden kieltämistä ja aselupaehtojen tiukentamista. Myös koulujen mielenterveystyötä on terästettävä ja viranomaisten yhteistyötä lisättävä. Tutkintalautakunta luovutti raporttinsa keskiviikkona oikeusministeri Tuija Braxille.

Kotimaa
Käsiaseita pöydällä.
YLE

Toissa vuoden syyskuussa 22-vuotias ammattikorkeakoulun opiskelija ampui Kauhajoella koulussaan yhdeksän oman opiskelijaryhmänsä oppilasta, opettajan ja lopuksi itsensä. Hän myös sytytti rakennuksessa useita tulipaloja.

Tekijä käytti pienikaliiperista, mutta silti suuret vahingot mahdollistavaa itselataavaa eli puoliautomaattista ampuma-asetta. Koulusurmien tekijä sai aseluvan helposti, ja myös myöhemmässä poliisin puhuttelussa hänen katsottiin soveltuvan aseen haltijaksi.

Puoliautomaattipistoolit kiellettävä ja kerättävä pois

Tutkintalautakunnan mukaan turvallisuus ei voi perustua siihen, että aseluvan hakijan mahdolliset rikolliset aikeet varmuudella havaittaisiin poliisin tai lääkärin haastattelussa.

- Kaikki sellaiset käsiaseet, joilla on mahdollista ampua lyhyessä ajassa paljon laukauksia, kerätään pois esimerkiksi maksua vastaan eikä uusia hankkimislupia näille aseille myönnetä, lautakunta suosittaa.

- Kaikki parin viime vuoden aikana Suomessa sattuneet joukkosurmat - siis Jokela, Kauhajoki ja Espoon Sello - tehtiin näillä puoliautomaattisilla aseilla, Kauhajoki-tutkijalautakunnan puheenjohtaja Pekka Sauri toteaa.

Muiden aseiden osalta lautakunta esittää lupaehtojen tiukentamista niin, että aseen hallussapidon ikäraja nostetaan 20 vuoteen, luvista tehdään määräaikaisia ja luvan saajalta edellytetään vähintään kahden vuoden ampumaharrastusta.

Mielenterveystyötä terästettävä

Lautakunnan mukaan Kauhajoen surmatyö oli pitkän kehityksen ja monien seikkojen seurausta.

- Tekijä oli kärsinyt kiusaamisesta, hänellä oli mielenterveysongelmia ja hän ihannoi koulusurmia, raportissa todetaan.

- Ystävät tiesivät, että hänellä on ase ja jotkut heistä olivat huolissaan asiasta. Tiedot eivät kuitenkaan siirtyneet läheisille aikuisille tai opiskelijahuoltoon eikä kenelläkään ollut kokonaiskuvaa tekijän tilanteesta.

Nuorten mielenterveyshoidon kehittämiseksi tutkintalautakunta suosittaa, että alle 23-vuotiaille ei aloiteta mielenterveyslääkehoitoa ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta.

- Kauhajoen surmaaja ei koskaan nähnyt psykiatria, Sauri sanoo.

Lautakunta esittää lisäksi opiskelijoiden mielenterveystyön vahvistamista sekä pakollisia terveystarkastuksia myös opiskelijoille.

Turvaohjeistus ja yhteistyö kuntoon

Tapahtumakoulussa Kauhajoella oli tehty paljon turvallisuussuunnittelua ja varauduttu erilaisiin onnettomuustilanteisiin.

Yleisesti ottaen turvallisuussuunnitelmia koskeva ohjeistus kouluissa on kirjavaa.

- Koulujen turvallisuussuunnittelun toimivuutta edistäisi se, että eri ohjeistukset keskitettäisiin yhteen säännöllisesti päivitettävään asiakirjaan. Helposti opittavat, esimerkiksi taskukokoisena opiskelijoille jaettavat toimintamallit eri tilanteisiin olisivat eduksi, lautakunta toteaa.

Viranomaisten yhteistoimintaa tulisi kehittää luomalla poliisille, pelastustoimelle ja ensihoidolle yhteiset toimintasuunnitelmat. Myös ennalta ehkäisevää turvallisuustyötä viranomaisten tulisi tehdä yhdessä.

Kauhajoen koulusurmat aiheuttivat mittavan psykososiaalisen tuen tarpeen monelle paikkakunnalle. Tapahtuma kosketti suurta joukkoa ihmisiä, jotka tarvitsivat sekä henkistä tukea että apua käytännön asioiden hoitamisessa.

- Vastaavanlaisten suurten kriisien varalta on oltava käytössä suunnitelmat ja voimavarat, jotta kaikki saavat tarvitsemansa tuen, lautakunta kiteyttää.

Lähteet: YLE Uutiset / Ari Mölsä