19.2.1940: Kannaksen Armeijan komentaja vaihtuu

Ylipäällikkö Mannerheim nimittää Karjalan Armeijan uudeksi komentajaksi jääkärikenraalimajuri Erik Heinrichsin, joka ylennetään kenraaliluutnantiksi. Aiempi komentaja kenraaliluutnantti Hugo Österman siirretään koulutuksen ylitarkastajaksi Päämajaan. Kaksikon välit ovat olleet jo pitkään kireät.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Mannerheimin ja Östermanin erimielisyydet liittyvät Kannaksen operatiivisiin kysymyksiin: Österman olisi vetää pääosan Mannerheim-linjan joukoista suoraan taka-asemaan, mutta Mannerheimin mukaan venäläisille ei saanut antaa metriäkään ilman taistelua.

Karjalan kannakselle perustetaan I Armeijakunta, jonka komentajaksi nimitetään jääkärikenraalimajuri Taavetti Laatikainen. III Armeijakunnan komentajaksi määrätään Ryhmä Talvelan komentaja, kenraalimajuri Paavo Talvela. Myös Talvela on jääkäri.

Taipaleessa torjutaan siihenastisista voimakkain vihollisen hyökkäys, joka suuntautuu Terenttilän tukikohtiin. Ampumahaudoissa on 300 venäläissotilaan ruumiit. Myös suomalaisten tappiot ovat suuret: Kirvesmäestä löydetään eilisen taistelun jäljiltä 260 - 290 kaatunutta suomalaista. Reservinä olleen Larkon pataljoonan tappiot ovat 41 kaatunutta, 57 haavoittunutta ja 45 kadonnutta.

Uusi neuvostodivisioona hyökkää Suvannon yli. Suomalaiset torjuvat hyökkäyksen tehokkaalla kenttätykistön tulella. Neuvostodivisioona kärsii raskaita tappioita Suvannon jäällä, joka on mustanaan neuvostosotilaiden ruumiita. Suvannon rannoille ja jäälle jää 700 - 1 000 kuollutta venäläissotilasta.

Suomalaiset joutuvat vetäytymään Revonsaaresta. Etelämpänä vetäydytään mantereelta Koivistolle.

Heinjoella torjuntalennolla ollut tanskalainen vapaaehtoislentäjä kreivi Erhard Frijs saa surmansa, kun hänen ohjaamansa Fokker-hävittäjä ammutaan tuleen ilmataistelun aikana.

Vihollinen pommittaa raskaasti 100 koneen voimalla Uurasta ja Antreaa.

Ruotsin kuningas Kustaa V kutsuu Tannerin matkasta aiheutuneen kohun vuoksi Ruotsin hallituksen koolle. Kuningas antaa lausunnon, joka vahvistaa, ettei Ruotsi tule auttamaan Suomea sen taistelussa Suomeen hyökännyttä hirvittävää vihollisylivoimaa vastaan. Kuninkaan lausunnosta piittaamatta Linköpingissä paikallinen koulunuoriso päättää kokouksessaan julkaista vetoomuksen Suomen auttamiseksi ja järjestää keräyksen hävittäjän saamiseksi Suomelle "koululaisten lahjana".

Lähteet: Puolustusvoimat, YLE Uutiset