Paineensietoa

Stressiä ja burn outia ei heti tule yhdistäneeksi soijapapujen kypsentämiseen. Yhteinen tekijä voi kuitenkin olla paineensietokyky. Juha Ohtonen mietiskelee 50-luvun painekattilan äärellä.

Yle Uutisten artikkeliarkisto
Juha Ohtonen

Lähden liikkeelle vanhasta keksinnöstä, jonka nimi on painekattila. Se koostuu kolmesta osasta: kattilasta, tiiviisti suljettavasta kannesta ja puntista, joka kihisee ja sihisee kattilalla keitettäessä. Jos ollaan tarkkoja, on kannen ja kattilan välissä vielä tiiviste, jotta paine pysyy halutulla tasolla.

Olen perinyt tällaisen tarvikkeen vuodelta -54, ostettuna jostain sen maailman aikaisesta turkulaisesta liikkeestä. Mukana on seurannut myös varatiiviste, josta nyt ei kuitenkaan enempää.

Ajattelin painekattilaa ja meitä ihmisiä. Meistä puhutaan, että meillä on paineita, stressiä, joka pahimmillaan on hyvin rampauttavaa ja voi johtaa burn outiin ja vaikkapa ennenaikaiselle eläkkeelle. Joskin KELAn lääkärit yrittänevät jo tänä päivänä aika hartiavoimin tukkia tätä kanavaa ulos työelämästä.

On se kieltämättä joskus hieman erikoista, kun muita ihmisiä kuunnellessa (se on meidän toimittajien erikoistauti) kuulee vajaa nelikymppisen naisen kertovan tuttavalleen eläketulojen riittämättömyydestä.

Voisiko tähän paineiden käsittelyyn mitenkään ottaa avuksi uudenlaista tiedettä? Vai onko niin, että omasta itsestä, omasta sisimmästä tulevat paineet ovat vaarallisempia kuin ulkopuolelta tulevat?

Olemme kyllä aika sokeita näille sisäisille paineille. Jokainen on jollain tavalla itsensä heikko kohta.

Oikeassa reaalimaailmassa painekattila on pieni ihme. Esimerkkini saattaa kuulostaa oudolta, mutta älkää kiinnittäkö siihen liikaa huomiota. Nimittäin tutustuessani soijapapujen keittämiseen huomasin, että tavallisella kattilalla kului noin seitsemän tuntia aikaa ennen kuin pavut olivat kypsiä syötäväksi. Painekattilassa pavut olivat jo kahden ja puolen tunnin jälkeen liiankin kypsiä. Kattilan sata astetta korkeampi kiehumislämpötila sai tämän ihmeen aikaan. Kypsymisajassa oli täten huima ero, samoin kuin energiansäästöpuolella.

Entuudestaan tiedämme, että vuoristo-olosuhteissa ei saa oikein hyvää ja kuumaa kahvia. Siellä kun vesi tuppaa kiehumaan jo 70 asteen lämpötilassa.

Tämä ei johdu vuoriston kylmyydestä vaan siitä, että ilma on siellä ohuempaa ja ilmanpaine pienempi kuin täällä merenpinnan tasolla. Ja veden käyttäytyminen eri paine- ja lämpötilaolosuhteissa on kuitenkin kaiken elollisen elämän peruste.

Kun nämä fysiikan faktat yhdistää ihmisenä olemiseen - kerranhan täällä vain eletään -, niin uskon että tiedemiehet vielä keksivät yhtälön, jolla ihmisen ulkoisia ja sisäisiä paineita voidaan säätää niin, että me emme kypsy elämiseen kesken kaiken ja siirry sivuraiteelle.

Lähteet: Juha Ohtonen / YLE Turku