Kapsäkki juhlii 10 vuotista taivaltaan kantaesityksellä

Musiikkiteatteri Kapsäkki pitää edelleen kiinni musiikillisesti monimuotoisesta linjastaan. Merkkivuottaan viettävällä Kapsäkin muusikoilla ja näyttelijöillä ei ole selvää työnjakoa, vaan kaikki tekevät kaikkea. Toimintamalli on herättänyt kiinnostusta myös maailmalla.

kulttuuri
Kapsäkki-musiikkiteatterin esitys. Näyttelijöitä lavalla.
YLE

Kapsäkin uuden näytelmän harjoituksissa sähkökannel jyrähtää siihen malliin, että pienimpiä katsojia alkaisi pelottaa. Musiikkiteatterin esitykset eivät aina ole helposti pureksittavaa viihdettä, vaan kokeilevampaa musiikkiteatteria.

- Tämä ei ole lastennäytelmä. Joku 7-vuotias pelästyisi varmasti jo tätä alkua, kertoo Kapsäkin johtaja Reetta Ristimäki.

Musiikkiteatteri juhlistaa 10-vuotista historiaansa kantaesityksellä. Tulenterä -niminen näytelmä on ensimmäinen osa Timo Parvelan kirjoittamsta Sammon vartijat -trilogiasta. Näytelmä jatkaa Kalevalan tarinaa, mutta tässä ajassa.

- Tämä paha Pohjolan väki, Louhi etunenässä, yrittää källeen kerran ryöstää Sammon tärkeät sirpaleet. Tässä on kolme nuorta, jotka ovat saaneet kuulla olevansa Sammon suojelijoiden perillisiä, ja he ovat perineet tähtävän omilta isiltään. Ja nyt käyvät sitten ansiokkaaseen taisteluun. Tämä on ensimmäinen osa ja teos jää niin jännittävään vaiheeseen, että sitä on varmaan pakko jatkaa, sanoo Ristimäki innostuneesti.

Kaikki tekevät kaikkea

Musiikkiteatteri Kapsäkin osuuskuntaan kuuluu 35 jäsentä, joista aktiivisia teatterilaisia on noin puolet. Taiteilijat laittoivat musiikkiteatterin aikoinaan pystyyn sillä ajatuksella, että viimein joku muu hoitaa ikävät paperihommat. Toisin kävi. Paperihommat vain lisääntyivät, mutta samalla opittiin tuottamaan esityksiä.

Teatterin toimintamalli on herättänyt kiinnostusta Saksaa, Venäjää ja Japania myöten. Lavalla ei ole erikseen näyttelijöitä ja muusikoita, vaan kaikki tekevät kaikkea.

- Tämä meidän tekemisen tapa kiinnostaa. Tämä on aika orgaaninen ja näppärä tapa tuottaa. Tosin musiikkiteatteri on aina kallista, mutta me tehdään se kevyillä resursseilla. Kuten sanottu, meillä muusikotkin joutuu näyttelemään, nauraa Ristimäki.

Kapsäkillä uudet tilat mutta talous tiukilla

Viime syksynä Kapsäkin toiminta siirtyi tukevammalle pohjalle, kun musiikkiteatteri sai Helsingistä omat tilat. Siihen asti oli toimittu kiertävänä teatterina. Uusissa tiloissa toimii vuokralaisena myös ravintola. Näin teatteri saa paikattua tiukaa talouttaan.

Kapsäkillä ei ole tiukkaa musiikkillista linjaa. Usein lavalla soi popin ja ohella myös marginaalisemmat musiikkilajit, kuten ooppera, jazz ja kansanmusiikki. Pienellä teatterilla onkin sinnitteleminen suurten, usein viihteellisempää linjaa suosivien teatteritalojen kanssa.

- No onhan se hankalaa. Jos muualla esitetään isoja Broadway-musikaaleja, niin tottakai se imee valtavasti väkeä. Mutta en usko, että tässä on kysymys kilpailuasetelmasta. Musiikki puhuttelee melkein kaikkia ihmisiä. Pelkkä puheteatterin kuluttaminen on ehkä isompi kysymys jo monelle, pohtii teatterinjohtaja Ristimäki.

Lähteet: YLE Uutiset / Antti Karhumäki