1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Ihminen tapaili kirjaimia jo luolassa

Ihminen keksi ensimmäiset kirjaimet jo kivikaudella, väittää tuore tutkimus. Etelä-Ranskan luolista on taidokkaiden luolamaalausten ohella löytynyt puoliympyröitä, viivoja ja muita yksinkertaisia kuvioita, joita kanadalaiset tutkijat pitävät ihmiskunnan ensimmäisinä kirjaimina.

kulttuuri

Kivikauden taitelijat maalasivat eteläranskalaisten luolien seiniin hevosia, sarvikuonoja ja muita eläimiä, jotka taidokkuudessaan vetävät vertoja nykypäivän taiteelle. Kuvista hurmaantuneilta arkeologeilta jäivät pitkäksi aikaa huomaamatta seinien yksinkertaiset viivakuviot. Nyt tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että ne ovat vähintään yhtä sensaatiomainen löytö kuin maalauksetkin.

Vakiintuneen käsityksen mukaan ensimmäiset kuvakirjoitukset syntyivät 5 000 vuotta sitten. Chauvet'n ja muiden eteläranskalaisten luolien symbolikuvioilla on kuitenkin ikää jopa 40 000 vuotta. 30 000 vuotta sitten järjestelmä näytti suorastaan vakiintuneelta.

Kanadalaisen Victorian yliopiston tutkijat Genevieve von Petzinger ja April Nowell ovat taltioineet kuvioita 146 luolasta. Kaikissa toistuivat samat 26 kuviota, joilla tutkijoiden mukaan kerrottiin asioista tiivistetysti, kuten kuvakirjoituksessa yleensäkin. Esimerkiksi mammutti oli luolan seinällä ehkä pelkistynyt mammutin hampaaksi ja siitä symbolikuvioksi.

Tiettyjen merkkien esiintyminen toistuvasti yhdessä on erityinen osoitus siitä, että merkit eivät ole pelkkää satunnaista riipustelua vaan alkeellista kirjoitettua kieltä, von Petzinger sanoo.

Kylmyys tiivisti yhteisöjä

Merkit näyttävät olevan lähtöisin Reinjoen laaksosta ja Dordognen ja Lotin alueilta. Ainoa selvä poikkeus on siksak-kuvio, jonka keksivät Provencen asukkaat parikymmentä tuhatta vuotta sitten. Pohjois-Ranskasta kuvioita ei ole löydetty lainkaan. Von Petzingerillä on siihen selitys.

- Pohjois-Ranska oli pitkiä aikoja asuinkelvoton jään vuoksi. Niinpä siellä ei ehtinyt kehittyä vakiintuneita kulttuureja, von Petzinger sanoo New Scientist -lehdessä.

Muutoin viimeinen jääkausi saattoi päinvastoin edistää kulttuurien syntyä, koska pohjoisen jäähtyminen ajoi ihmiset kiinteiksi yhteisöiksi Etelä-Ranskaan. Lisäksi etelässäkin oli sen verran viileää, että ihmiset lienevät oleskelleen luolissa suuren osan ajastaan. Juuri tuohon aikaan, 18 000 – 21 000 vuotta sitten, luolataide suorastaan räjähti kukoistukseensa.

April Nowell pitää mahdollisena, että ihmisryhmät käyttivät maalauksia merkkeinä siitä, että he olivat asettuneet paikalle ja tulokkaiden sopi mennä muualle.

Rituaaliviestejä vai kerskakirjeitä?

Muualta maailmasta on viime aikoina tehty jopa Chauvet’n luolaa vanhempia löytöjä, joissa on merkkejä kirjoittamisen tapailusta. Etelä-Afrikasta löydettiin äskettäin hematiitin kappaleita, joihin joku oli kaivertanut abstrakteja kuvioita ainakin 75 000 vuotta sitten. Osa muistuttaa Chauve’n kuvioita.Tutkijat kysyvätkin, tulivatko symbolit Eurooppaan jo ensimmäisten ihmisten mukana.

Asian tutkimista haittaa se, että varhaisimpia kuvioita tuskin kaiverrettiin kiveen, vaan materiaalina olivat kiveä helpommin työstettävät puu ja nahka. Ne puolestaan ovat orgaanisina aineina kadonneet kauan sitten. Ratkaisematta jäänee myös kysymysten kysymys: mitä symboleilla tahdottiin sanoa. Käännökset ovat ainakin toistaiseksi pelkkää arvailua.

Tutkijoiden lempivastaus muinaisiin arvoituksiin on, että merkitys oli rituaalinen. Niin on ehditty sanoa jo näistä uusimmistakin löydöistä. Ranskalaistutkija Jean Clottes, yksi harvoista, jotka ovat nähneet luolien maalaukset ja symbolit paikan päällä, arvelee, että kuviot olivat viestejä yliluonnollisille voimille tai niillä haluttiin välittää myyttejä.

Kukaan ei kuitenkaan voi todistaa, etteivätkö muinaiseurooppalaiset olisikin merkeillään vaikkapa kerskuneet olevansa maailman parhaita mammutinmetsästäjiä.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Anniina Wallius

Lue seuraavaksi