Vesijohtoverkostot joutuvat lähipäivinä lujille

Esimerkiksi Imatralla ennätyskylmän talven takia routa aiheuttaa tuhoja sään lauhtuessa. Maaperälläkin on merkitystä, sillä esimerkiksi savimaassa roudan tuomat tuhot ovat pahempia kuin hiekkaisessa maaperässä.

Kotimaa
Tuulikallion vesitorni.
YLE Etelä-Karjala

Routa uhkaa rikkoa Imatran vesiputkistoa keväällä. Imatran Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jouko Variksen mukaan myös tulevan viikonlopun nollakeli aiheuttaa Imatralla runsaasti putkirikkoja.

Kuluva, kylmä talvi riepottelee ankarimmin kuntien vesiputkiverkostoista valurautaputkia, jotka eivät kestä kylmiä olosuhteita yhtä hyvin kuin muoviputket.

Imatran 316 kilometriä pitkästä putkistosta yli puolet on valurautaputkistoa. Loppu vesiputkisto on katettu 135 kilometrillä muoviputkistoa ja muutamalla kilometrillä teräsputkistoa.

Rahaa saneeraukseen ei ole

Imatralla ei kuitenkaan ole rahaa saneerata valurautaputkia muoviputkiksi. Saneeraus maksaisi jopa 18 miljoonaa euroa, ja kaupunki on suunnannut putkistotöihin tälle vuodelle ainoastaan 280 000 euroa. Vuositasolla raha riittää ainoastaan yhden rajatun suoalueen valmiiksi rakentamiseen, joten lähivuosien aikana tuskin parannusta tapahtunee.

- Kaupunki etenee vesiasioissa aina tapauskohtaisesti, mutta käytännössä suurille, uusittaville alueille asennetaan aina muoviputkisto, pienimmissä valurautaputkea korjataan, Varis kertoo.

Muoviputken käyttöikä on keskimäärin sata vuotta, kun valurautaputken taas vain 60 vuotta.

Lisääntyvä routa tuottaa ongelmia keväällä

Kuluva ankara talvi lisää roudan määrää. Varis ei osaa sanoa, mikä Imatran kaupunginosa on suurimman riskin alla keväällä, kun roudan tuhot tulevat esille.

- Kaikki kaupunginosat ovat yhtä huonossa asemassa. Ei ole aluetta, jossa asiat olisivat paremmin tai huonommin, Varis pohtii.

Vaikka vesi- ja viemärijohtoverkosto kulkee routarajan alapuolella, se ei vähennä roudan tuhoja. Suurinta riesaa ja hermojen kiristystä kuntalaisille tarjoilevat moreenialueet, sillä routa majailee niissä kaikista syvimmällä. Myös savi-, hiekka- ja soramaissa routa on porautunut 2-2,5 metrin syvyyteen. Varsinkin tiealueilla savimaa on ongelmallista.

- Karkeampi maa-aines johtaa kylmää paremmin. Savisemmassa maassa roudan tunkeutumisnopeus on hitaampi, mutta jäätyessä routavauriot ovat pahempia, sanoo Geosaimaan rakennusinsinööri Matti Hanski.

- Mitä hienompi maa-aines on, sitä enemmän siinä on vettä. Silloin se turpoaa helpommin, joten routanousua tulee enemmän, Hanski toteaa.

Huhtiniemen putkirikkoalueen maa-aines soraa

Osa Lappeenrantaa ja Imatraa sijoittuu Salpausselän päälle. Suurin osa Salpausselän kohdalla olevasta maa-aineksesta on karkeampaa maa-aineista, kuten esimerkiksi Imatran Karhumäellä, Lappeenrannan Korvenkylässä. Alavimmilla alueilla, kuten Vuoksen ympäristössä, maa-aines on useimmin savea.

- Vaikka pääsääntöisesti savimaa tuottaa roudan tullessa enemmän ongelmia, Huhtiniemen putkirikkoalueen maa-aines oli soraista, Hanski painottaa.

Maalajien vaihtelu voi osoittautua suureksi ongelmaksi, kun routa tunkee läpi maasta keväällä. Maakunnassa myös pohjaveden ja kalliopinnan korkeudet vaihtelevat suuresti.

- Mutta jos lumi sulaa nopeasti, ja keväällä on paljon aurinkoisia ja tuulisia päiviä, routa voi haihtua hieman. Silloin vettä ei pääse niin paljon maaperään, Hanski sanoo.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala / Tuomas Mustikainen