Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi

Sastamalan seurakunta on käynnistänyt prosessin Tyrvään Pyhän Olavin hakemisesta Unescon maailmanperintöluetteloon. Asiaa valmistelee kirkkoneuvoston valtuuttamana kirkon asioita hoitava työryhmä.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Kuva: YLE / Antti Eintola

Uudet ehdotukset käsittelee kerran vuodessa kokoontuva komitea, joka koostuu 21 eri maan edustajasta. Maailmanperintösopimuksen on allekirjoittanut 145 valtiota.

Komitean nykyiset jäsenet ovat Arabiemiraatit, Australia, Bahrain, Barbados, Brasilia, Egypti, Etelä-Afrikka, Etiopia, Irak, Jordania, Kamboza, Kiina, Mali, Meksiko, Nigeria, Ranska, Ruotsi, Sveitsi, Thaimaa, Venäjä ja Viro.

Unescon maailmanperintöluettelon tarkoituksena on varjella maailman ainutlaatuista ja tärkeää kulttuuri- ja luonnonperintöä. Kansainvälinen maailmanperintösopimus laadittiin 1972, Suomi liittyi siihen 1987.

Maailmanperintöluetteloon pääsevän kulttuuriperintökohteen on oltava inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.

Luonnonperintökohde voi kertoa maapallon historian tärkeästä kehitysvaiheesta tai olla esimerkki käynnissä olevasta ekologisesta tai biologisesta muutoksesta. Se voi edustaa poikkeuksellisen kaunista maisemaa tai olla uhanalaisen eläinlajin tyyssija.

Suomesta maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä kuusi kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde.

Suomen maailmanperintökohteet:

Suomenlinna (liitettiin maailmanperintöluetteloon 1991)

Vanha Rauma (1991)

Petäjäveden vanha kirkko (1994)

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996)

Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (1999)

Struven ketju (2005)

Merenkurkun saaristo (2006