1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Itsetohtorointi internetissä yleistyy

Nettidiagnoosit eivät korvaa ammattihenkilöstöä. Tähän mennessä ei ole löydetty mitään terveyshyötyä siitä, että asiakas etsii itselleen diagnoosia netistä.

Kuva: YLE

Lukemattomat terveyssivustot tarjoavat apuaan äkillisesti sairastuneille. Monet hakevatkin tietoa oireistaan ensin netistä, sitten vasta lääkärin vastaanotolta. Imatran ylilääkäri Tuomo Pöyry kertoo törmänneensä päivittäin potilaisiin, jotka ovat hakeneet tietoa sairaudestaan jo etukäteen.

- Ei terveyssivustoista ole mitään haittaa. Tietoa netissä on vain niin paljon ja se on sekavaa, että harvoin potilaat ovat löytäneet vastauksia, sanoo Pöyry.

Pöyryn potilaat eivät ole kovin vakavasti ottaneet nettilääkäreiden neuvoja tai netistä löytyneitä potilaskertomuksia.

- Niistä voidaan kyllä vastaanotolla keskustella.

Pöyryn mielestä nettitohtorointi on vielä alkutekijöissään eikä hän ole huomannut sen suuresti vaikuttaneen vastaanotolle tuleviin potilaisiin.

Tietotekniikka voi hoitaa rutiinit

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja Pentti itkonen ei myöskään usko, että internet voisi korvata ammattihenkilökuntaa.

- Menee varmasti kauan, ennen kuin nettitohtorinti on riskitöntä, toteaa Itkonen.

Itkonen on itse väitellyt tietotekniikan tukemasta tervydenhuollon alueellisesta yhteistyöstä.

- Silloin 1990- alussa ennustettiin, että verkon ja erilaisten sivustojen tuleminen tarkoittaa sitä, että lääkärin ja potilaan suhde tasa-arvoistuu. Potilas voi itsekin jonkin verran selvitellä.

Itse tehdyissä diagnooseissa on kuitenkin riskinsä. Jos itse vielä tilaa lääkkeensä netistä, ollaan jo vaarallisilla vesillä.

- On kuitenkin olemassa joku raja, jossa itsehoitosivustoilla käymisestä ja itsediagnooseista ei ole mitään terveydellistä hyötyä.

Itkosen mukaan tietoverkoista voidaan kuitenkin hakea hyötyjä myös terveydenhuollossa. Erilaisia rutiineja voidaan huolettomammin siirtää kansalaisten vastuulle.

- Etelä-Karjalassa testataan nyt järjestelmää, jossa sähköisesti voi varata ja perua aikoja ja täyttää esitietolomakkeita.

Myöhemmin sairaanhoitopiiri ottaa käyttöön omahoitomallit, jossa kroonisesti sairastavat voivat järjestelmän avulla seurata itse verenpainettaan ja muita oireitaan. Etävastaanotosta on jo Suomessa kokemuksia. Näissä malleissa on kuitenkin ammattilainen aina tavalla tai toisella mukana.

- Sellaisten kansalaisten kanssa, jotka ovat vuosikausia eläneet sairautensa kanssa voidaan ottaa vähän riskiäkin, sanoo Itkonen.

Netin runsasta tarjontaa Itkonen ei sinänsä pidä ongelmallisena. Esimerkiksi Duodecimin terveyskirjasto on hänen mukaansa varsin luotettava.

- Se on ihan sama kuin olisi lääkärikirjat kotona kirjahyllyssä, eivät nekään korvaa ammattihenkilökunnan tapaamista.