Ahtaajien lakko jatkuu toista vuorokautta

Suomen satamien toiminnan liki täysin pysäyttänyt ahtaajien lakko jatkuu nyt toista vuorokautta. Uusista neuvotteluista lakon lopettamiseksi ei ole sovittu.

Kotimaa
Finnlinesin laiva etääntyy satamasta. Sataman kaikki isot nosturit ovat ylhäällä. Satama-alueella ei näy ihmisiä eikä autoja.
YLE

Osapuolet viestittivät YLEn Aamu-tv:n haastattelussa, että neuvotteluhaluja kuitenkin on. Vientiä hidastava lakko tuntuu nopeimmin metsäteollisuudessa.

Sovinnon elkeistä huolimatta lakon osapuolilla on kiistaa siitä, miten lakon perimmäisestä syystä, muutosturvasta pitäisi sopia.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT:n) puheenjohtaja Timo Räty selittää liittonsa tavoitteita.

- Nyt haetaan suojaa, että ihmiset ensisijaisesti saisivat työpaikan, jos työnantaja joutuu vähentämään työvoimaa. Ensin selvitetään irtisanomisen välttämisen keinot. Sen jälkeen selvitetään, voidaanko työllistyä jonnekin muualle. Viimeisenä keinona, jos muuta vaihtoehtoa ei ole, olisi muutosturva, joka auttaa ihmistä siirtymään työn menetyksen jälkeen eteenpäin, Räty kertoo YLEn Aamu-tv:n haastattelussa.

Räty ei kuitenkaan kerro tarkasti, kuinka paljon AKT vaatii muutosturvaan liittyen lisää jäsenilleen.

- Taso selviää neuvottelupöydässä. Olemme todenneet jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ettei palkkaratkaisu ole tässä keskeinen kysymys, Räty huomauttaa.

AKT:n puheenjohtaja Timo Räty muistuttaa myös, että neuvotteluissa on puhuttu useita muista asioista, joista on jo yhteisymmärrys. Sen sijaan keskusjärjestöjen roolia hän ei neuvottelujen vauhdittamiseksi lisäisi.

- Täytyy muistaa, että muut eivät voi ratkaista tätä kysymystä, kyllä se osapuolten ratkaistava on, Räty kertoo.

Työnantaja ei taivu AKT:n vaatimuksiin

Työnantajia edustava Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Juha Mutru torjuu AKT:n vaatimukset sellaisenaan.

- Olemme ilmoittaneet, että me olemme valmiita keskustelemaan muutosturvan kehittämisestä. Ahtaajien muutosturva on jo nyt parempi kuin muilla palkansaajilla. Siitä huolimatta olemme valmiita katsomaan, jos siellä olisi kehitettäviä osia. Ei kuitenkaan tuolla mallilla, mihin AKT on jumiutunut, Mutru muistuttaa.

Samalla hän kuitenkin sanoo, että työnantajilla on valmiutta etsiä erilaisia ratkaisuja muutosturvaan.

Myös Mutru on sitä mieltä, että kiista on ensisijaisesti osapuolten murhe.

- Osapuolet tietysti tekevät sopimuksen. Keskusjärjestöjen näkemykset ovat arvokkaita, mutta EK:ta on ihan turha syyttää. Se on Suomen elinkeinon ja sitä kautta kansantalouden kasvot. EK on vain kertonut siitä, mistä tilanteessa on kysymys ja siitä, mitä haittaa tästä on koko Suomen elinkeinolle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille, Mutru muistuttaa.

Samalla Satamaoperaattoreiden nokkamies kiistää lakon seurausten liioittelun ja muistuttaa, kuinka vakava tilanne satamien pysäyttänyt lakko on.

- Ei liioitella. Siitähän on maan hallitusta myöten todettu, että tässä on äärimmäisen vakava tilanne kysymyksessä. Suomi menettää toistasataa miljoonaa euroa vientituloja joka päivä, kun lakko jatkuu. Tämä on fakta, Juha Mutru toteaa.

Metsäteollisuus vaikeuksissa

Lakko tuntuu nopeimmin viennistä riippuvaisessa metsäteollisuudessa. Esimerkiksi UPM laskee menettävänsä päivässä noin 10 miljoonan euron tulot.

- UPM:lle kertyy päivässä tulonmenetyksiä noin 10 miljoonaa euroa. Varsinainen tulosvaikutus on noin kolme miljoonaa euroa vuorokaudessa, kertoo UPM:n johtoryhmän jäsen Hans Sohlström.

Sohlströmin mukaan menetys tulee suoraan siitä, ettei paperi liiku asiakkaille.

- Ei tule tuloja kerta kaikkiaan. Sitten ovat ne pitkäkantoiset vaikutukset. Me menetämme asiakkaiden luottamuksen, meidän toimitusvarmuutemme kärsii ja menetämme pitemmällä tähtäimellä markkinaosuuksia, Sohlström kertoo.

Samalla Sohlström muistuttaa että yhtiö selviää tästäkin, mutta taloudelliset menetykset tulevat olevaan merkittävät.

Viennin keskeytyksen takia UPM on jo sulkenut Rauman tehtaan. Lisäksi yhtiö joutuu sulkemaan tämän viikon loppuun mennessä suuren osan muista paperitehtaistaan ja viimeisimmätkin ensi viikon puoliväliin mennessä.

Hans Sohlström laskee, että lopulta lakko vaikuttaa suoraan noin 3 000 UPM:n työntekijän töihin. Jo nyt se on pysäyttänyt työt 300 ihmiseltä Raumalla.

- Tämä lakko tärvelee sen hyvän työn, mitä tässä on vuosikaupalla tehty tehtaiden porttien sisäpuolella kilpailukyvyn ja suomalaisen metsäteollisuuden ja paperin kilpailukyvyn eteen.

Lakko alkoi torstaina aamulla

Satamien tavaraliikenne pysähtyi torstaiaamuna kello 6, kun ahtaajien lakko alkoi. Ahtaajien lakkoa yritettiin estää valtakunnansovittelija Esa Lonkan johdolla vielä torstain vastaisena yönä, mutta neuvottelut keskeytettiin tuloksettomina.

Valtakunnansovittelija Esa Lonkan mukaan osapuolten näkemykset olivat niin paljon toisistaan poikkeavia, ettei hänellä ollut edellytyksiä jatkaa sovittelua.

Jatkoneuvotteluista ei ole sovittu.

Osapuolten välejä hiertää eniten näkemys muutosturvasta eli erorahan suuruudesta. Ahtaajia edustava Auto- ja kuljetusalan työntekijäjärjestö AKT vaatii irtisanottaville vuoden palkan suuruista erorahaa. Työnantajapuolen Satamaoperaattorit ry on tyrmännyt vaatimuksen kohtuuttomana.

Lähteet: YLE Uutiset