Lapsettomuushoidoissa rankinta on toivo ja epäonnistuminen

Väestöliiton Helsingin lapsettomuusklinikka on ollut mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa, joka tuottaa uusia mahdollisuuksia lapsettomuushoitoihin. Uusien hoitotapojen toivotaan nostavan onnistumisprosenttia.

Kotimaa

- Tässä on kyseessä uusi ajatusmalli: Perinteisesti on tutkittu yhtä geeniä tai vaikkapa yhtä valkuaisainetta erikseen. Nyt yritetään katsoa kokonaisvaltaisesti solujen ja kudosten toimintaa. Toivomme, että näin voidaan tutkia myös alkioita ja lopulta parantaa hoitojen onnistumisprosenttia, kertoo YLEn Aamu-tv:ssä vieraillut ylilääkäri Anne-Maria Suikkari Helsingin lapsettomuusklinikalta.

Hoidoissa kestää keskimäärin kaksi vuotta

Lapsettomuushoitojen onnistumisprosentin voi laskea monella tavalla. Suomessa noin joka kolmas hoito johtaa raskauden alkamiseen ja joka neljäs lapsen syntymään. Hoitoja tehdään yleensä useampia, ja lopulta kaksi kolmesta parista saa lapsen. Jos laskelmiin otetaan mukaan myös luovutettujen sukusolujen käyttö, hoidoista voi onnistua 80 prosenttia.

- Onnistuminen riippuu monesta tekijästä, muun muassa naisen iästä ja siitä, kuinka kauan lasta on jo yritetty. Onnistumiseen menee keskimäärin kaksi vuotta. Mutta se on rankkaa, ja aika moni jättää hoidot turhaankin kesken, sanoo ylilääkäri Anne-Maria Suikkari Helsingin lapsettomuusklinikalta.

Moni pelkää hoitojen fyysisiä puolia, kuten hormonipistoksia ja niiden sivuvaikutuksia tai koeputkihedelmöitystä varten tehtäviä munasolujen keräyksiä. Todellisuudessa rankinta on kuitenkin hoitojen psyykkinen puoli.

- Se jaksaminen, se toivon ja epäonnistumisen vaihtelu ja epäonnistumisesta nouseminen on kaikkein vaikeinta ja tulosten odottaminen, painottaa Suikkari.

Tietotankkaajia ja kysymyslistoja

Moni ottaa ennen lapsettomuushoitoihin hakeutumista selvää kaikista vaihtoehdoista ja yrittää valmistautua lukemalla asiasta mahdollisimman paljon etukäteen. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sanoo Suikkari:

- Etukäteen ei välttämättä tarvitse tietää mitään. Me lähdemme siitä, että meille saa tulla tyhmien kysymysten ja pitkien kysymyslistojen kanssa ja me ammattilaisina seulomme tästä tästä valtavasta tietotulvasta sen olennaisen ja luotettavan tiedon.

Lähteet: YLE Uutiset