1. yle.fi
  2. Uutiset

Jalostuskoirille esitetään luonnetestipakkoa

Jalostukseen käytettäville koirille suunnitellaan luonnetestiä. Omistaja voisi valita rodun mukaisen kokeen tai muun luonnetestin tai ulkomuototuomarin arvion koiran käyttäytymisestä.

Kotimaan uutiset
Labradorinnoutajan pentuja.
Julian Smith / EPA

Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan esitys pennuttamisehtojen tiukentamisesta on lausuntokierroksella rotujärjestöissä ja kennelpiireissä.

Jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, kehitysbiologian dosentti Kirsi Sainio Helsingin yliopistosta sanoo, että mediassa silloin tällöin esiintyvät uutiset häiriökoirista ovat lisänneet painetta jalostukseen käytettävien koirien käyttäytymisen ja luonteen testaamisesta.

Uutiset tappajakoirista lisääntyneet

Silloin tällöin on kohu-uutisia toisen koiran kimppuun hyökkäämisestä tai pahimmillaan tappamisesta. Lisäksi irrallaan olevat aggressiiviset koirat tappavat poroja, kanoja, lampaita, lehmiä ja muita kotieläimiä sekä voivat hyökätä myös ihmisen kimppuun.

- Esityksen mukaan pyrimme saamaan arvion koiran käyttäytymisestä ja luonteesta. Siten saamme tietoa luonteenpiirteistä, jotka koiralla ovat voimakkaasti periytyviä, ja joita jalostuskoirat jättävät jälkeläisille.

Testi auttaa puuttumaan ongelmakoiriin

Sainion mukaan käyttäytymis- ja luonnearvion avulla voidaan puuttua käyttäytymishäiriöihin tai ainakin saada lisätietoa häiriöistä.

- Testi ja tai arvio on sikäli tärkeää, että meillä on käyttäytymishäiriöisiä koiria ja koiria, joilla on ongelmia luonteensa kanssa.

- Suurin osa Suomen koirista on ihmisten lemmikkejä, ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että myös lemmikkikoirat sopeutuisivat yhteiskuntaan ja ihmisten kanssa elämään.

Väärä tapa kasvattaa

Sainio sanoo, että jalostusehtojen tiukentamisella pyritään selvittämään niitä koiran ominaisuuksia, jotka liittyvät lähinnä omistajan väärään tapaan kasvattaa koiraansa yhteiskuntakelpoiseksi.

- Samalla selvitetään ominaisuudet, mitkä ovat perinnöllisiä, ja niihin voidaan sitten vaikuttaa jalostuksellisesti.

Lapissa poronhoitoalueella irrallaan juoksevat ongelmakoirat tappavat silloin tällöin poroja. Onko esimerkiksi Lapin tai Itä-Suomen taikka pääkaupunkiseudun koirissa muita enemmän liiallista terävyyttä tai aggressiivisuutta?

Ei alueellisia eroja

- Ei ole pystytty havaitsemaan alueellisia eroja. Ehkä pikemminkin erot voivat olla rotukohtaisia. Häiriökäyttäytymistä esiintyy keskimäärin enemmän joissakin roduissa kuin joissakin toisissa.

Sainio sanoo, että jalostusehtojen tiukentamisella saataisiin lisää tietoa, jolloin Kennelliitolla on nykyistä vankempi pohja ohjata jalostusta.

- Kun koira on usein myös seuralainen, niin niidenkin luonnearvio on tärkeää. Hyvä luonne on siksikin tärkeää, että ihmiset ja koirat ovat toistensa parhaita ystäviä.

"Koira on pohjimmiltaan saalistava susi"

Sainion mukaan on hyvin vaikea tietää, mikä sitten laukaisee sen, että koira hyökkää jonkun kimppuun. - Kun koira hyökkää joko toisen eläimen tai ihmisen kimppuun, on kysymys saalistuksesta. Koirahan on pohjimmiltaan saalistava peto, susi.

- Koira kesyyntyessään on tullut luonteeltaan huomattavan paljon sosiaalisemmaksi ja sietävämmäksi kuin mitä sudet ovat. Kuitenkin koiran geneettinen pohja on jossain taustalla.

Sainion mukaan emme tällä hetkellä tiedä, mikä laukaisee tilanteen, että koira itse asiassa alkaa käyttäytyä suden, villieläimen tavoin.

600 000 koirasta murto-osa häiriökoiria

- Pahimmat tilanteet ovat, että koira hyökkää toisen koiran kimppuun ja tappaan sen, hyökkää ihmisen karjan kimppuun, ihmisen tuotantoeläintern kimppuun. Ja sitten tietysti kaikkein pahimpana on, että koira osoittaa aggressiivisuutta ihmistä kohtaan ja hyökkää ihmisen kimppuun.

Sainio toteaa, että näitä kaikkia esiintyy. - Ne ovat kuitenkin marginaalisia verrattuna siihen, että Suomessa on noin 600 000 rotukoiraa. Ei me toki joka päivä lueta otsikoista näitä.

Kaikki tietävät, että koira, myös lemmikkikoira herättää paljon tunteita ja eläimet yleensä herättävät tunteita. Miten ennakoitte, että nämä jalostusrajoitukset otettaneen vastaan. Onko jo tullut paljon yhteydenottoja koirankasvattajilta siitä, että ollaan menossa liian pitkälle, liian tiukoille linjoille?

Muista koiramaista tukea Suomen esitykselle

- On tullut kontakteja, joo, enemmän kuin ehkä olisi tarpeenkaan...tai sanotaanko näin, että ehkä on tarpeen, että on tullut paljon kontakteja, on tullut paljon paljon palautetta siitä, että mennään liian rajoittavaan jalostusstrategiaan, liialliseen - tavallaan hätävarjelun liioitteluun.

Sainio kuitenkin sanoo, että Kennelliitolla on ollut kansainvälisiä kontakteja jo tähän mennessä tämä jalostusstrategiauudistuksen tiimoilta. - Monissa maissa ollaan sitä mieltä, että Suomen suunnittelema suunta on se oikea, johon pitäisi pyrkiä jokaisessa maassa.

- Eri maiden kennelpiireissä ajatellaan, että samalla päästäisiin tavallaan eroon nykyisestä koiranjalostuksen maineesta, että jalostuksella saadaan aikaan vain sairaita koiria ja saadaan aikaan jotain huonoa.

Yhteydenottoja puolesta ja vastaan

Sainio korostaa, että pääsääntöisesti koiranjalostus on Suomessa erittäin korkeatasoista ja kasvatustyö erittäin korkeatasoista.

- Liiallisen jalostuksen rajoittamisen puolesta ja vastaan on todennäköisesti tullut yhteydenottoja eri puolilta maata, myös Lapista. Yhteydenottoja ei ole kuitenkaan tullut minulle henkilökohtaisesti. Mutta minä en tosin lue nettikeskustelupalstoja enkä osallistu chattiin enkä nettikeskusteluihin.

- Tämä esitys koiranjalostuksen, pennuttamisen edellytysten tiukentamisesta on tosiaan herättänyt varsin paljon. On tarkoituskin, että se herättää keskustelua. Tämä on tärkeä asia.

Tiukennukset voimaan 2012?

Kennelliiton valtuuston on määrä käsitellä jalostustieteellisen toimikunnan esittämää tiukennettua jalostusstrategiaa valtuuston kokouksessa toukokuun lopulla. Rotujärjestöt ja kennelpiirit antavat lausuntonsa esityksestä kevään aikana. Sainio toivoo, että tämä jalostusstrategia saataisiin myös Kenneliiton käsittelyyn tämän kevään aikana.

Sainio arvioi, että uudet tiukennetut jalostusmääräykset tulisivat voimaan aikaisintaan vuonna 2012 alussa, mikäli valtuusto hyväksyy esityksen.

- Jalostustieteellisen toimikunnan ajatuksena tässä esityksessä on nimenomaan koiran paras ja se, miten koira, nämä meidän koiramme, rotukoirat saataisiin pysymään mahdollisimman terveinä, pitkäikäisinä ja yhteiskuntaan soveltuvina. Sitä kautta se olisi hyvä myös ihmisille.

Lähisukulaisten siitokset kiellettäisiin

Koira on ollut ihmisen seuralainen hyvin pitkään.. - Koirastahan on aina ollut on nyt entistä enemmän ihmisille hyvin paljon apua ja hyötyä monessa tilanteessa, Sainio sanoo.

Toimikunnan esityksessä on monia muitakin jalostukseen liittyviä parannusehdotuksia. Esimerkiksi lähisukulaisten siitosparitukset kiellettäisiin kokonaan kuten koiraäidin ja -pojan, koiraisän ja -tytön sekä sisaruskoirien siitokset.

Ruotsi ja Tanska ovat jo kieltäneet läheiset sukusiitosparitukset. Sukusiitoksilla on ajateltu aiemmin parannettavan tiettyjä vanhempien hyvien ominaisuuksien periytymistä jälkeläisille.

Lisäksi uroksen pentumäärää rajoitettaisiin 100-150 jälkeläiseen. On tapauksia, että sama uros on astunut narttuja niin, että sillä on yli 500 jälkeläistä. Joissakin tapauksissa puhutaan myös narttujen pentutehtailusta.

Lähteet: YLE Lappi / Matti Mykkänen

Lue seuraavaksi