Vuokraturva häätäisi keskituloiset kaupungin vuokra-asunnoista

Vuokraturva arvostelee kovin sanoin Helsingin vuokra-asuntokäytäntöjä. Yritys vaatii, että kaupunki ottaisi vuokra-asuntoihinsa nykyistä enemmän vähäosaisia, ja siirtäisi keskituloiset muille asuntomarkkinoille. Kaupunki on tyytyväinen nykykäytäntöön.

Kotimaa
Seinämaalauksia Helsingin vuokratalon seinässä Arabianrannassa.
Helsingin uusimpia vuokrataloja koristavat mm. seinämaalaukset.YLE

Kevätaurinko kimmeltää kerrostalon kyljessä Helsingin Arabianrannassa. Nämä alkuvuonna valmistuneet kaupungin vuokratalot ovat kaukana siitä kauhukuvasta, joka vuokrakasarmeista aikoinaan maalattiin. Seiniä koristavat lasitiilet ja maalaukset. Sijainti on mitä mainioin eikä vuokrakaan päätä huimaa. Näin hienosti ei monikaan Helsingissä asu. Vuokraturvan mielestä turhan moni, etenkin paremmin toimeentuleva nauttii etuisuuksista, joiden ei pitäisi heille kuulua.

- Jos kaupungin vuokra-asunnoista merkittävä osa on keskituloisten hallussa ja pientuloiset on jonossa niin voi kysyä meneekö tämä ihan oikein, kyselee Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

Metsolan mukaan jonoissa seisovat heikompiosaiset tulevat sitä paitsi kaupungille lopulta kalliimmaksi kuin heidän ottaminen Helsingin omiin vuokra-asuntoihin.

- Totuus on se, että henkilöt jotka eivät saa kaupungin vuokra-asuntoja, vuokraavat lopulta sosiaalitoimen maksaman erittäin kalliin yksityisen vuokra-asunnon ja kuntalaisen rahoilla niitä sitten maksetaan.

Tulot tarkkailuun

Itsekin vuokra-asuntomarkkinoilla operoiva Vuokraturva väittää olevansa köyhän asialla vilpittömin mielin. Omille asiakkailleen vuokrayhtiö ei vähempituloisia asukkaita huoli, vaikka heitä käy myös yksityisen puolen näytöissä.

- Heitä käy meidänkin näytöissä runsaasti, mutta emme voi heitä ottaa. On surullista katsoa kerta toisensa jälkeen, kun samat ihmiset tulevat paikalle eivätkä ole saaneet asuntoa, Metsola kertoo.

Yksi ratkaisu vuokra-asuntojen kiertoon voisi hänen mukaansa olla se, että kaupunki tarkastaisi vuokralaistensa toimeentulon tason esim. viiden vuoden välein. Näin saataisiin asuntoja myös kiertoon paremmin.

- Nyt kun asuntoon on päässyt sisään, syntyy ikään kuin elinikäinen nautintaoikeus. Ei tarvitse muuttaa pois, vaikka tilanne muuttuisi paljonkin. Tämä ei ole oikein. Jos tuntuu, että on keskiluokkaistuttu ja on sitä maksukykyä, voisi olla esimerkiksi kahden vuoden aika muuttaa muualle, Metsola visio.

Kaupunki ei lämpene uudistukselle

Helsingin kaupunki toppuuttelee Vuokraturvan näkemyksiä. Kaupungin mielestä hyväosaisuus ei voi olla häätämisen peruste eikä maksukyvyn mittailuun ole lainsäädännöllisiäkään perusteita. Vuokrat ovat halpoja, sillä maksu perustuu niin sanottuun omakustannehintaan. Helsingin asunto-osaston apulaisosastopäällikön Markku Leijon mukaan nykysysteemi on hyvä.

- Tarveharkintaan perustuva tarjousjärjestelmä on toiminut aivan hyvin tässä ja ottaa huomioon nämä vaikeat tilanteet mihin kuluttaja joutuu asuntomarkkinoilla.

Helsinki on halunnut vuokrataloihin nimenomaan monenlaisia ihmisiä, myös keskituloisia. Suuntaa ei haluta muuttaa ainakaan huonompaan.

- Meillä on monipuolinen asukasrakenne vuokra-taloissa ja sama rakenne koskee niitä jotka saavat tarjouksen. Pyrimme siihen, että monenlaiset ihmiset voivat saada tarjouksen, Leijo vakuuttaa.

Jonojen kasvu pysähtyi

Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä vajaat 20 000 vuokra-asunnon hakijaa. Asuntoja on kaikkiaan 40 000. Hakijamäärät ovat nousseet vuosi vuodelta osin internet-haun myötä, mutta vuodenvaihteessa nousu viimein taittui. Vuokralaisten valintakriteereitä muokataan parhaillaan, mutta asunnot halutaan pitää jatkossakin kaikkien saatavilla.

- Harva ehkä tietää sen että joka kuudes helsinkiläinen asuu kaupungin vuokra-asunnoissa. Tämä on yksi tyypillinen helsinkiläinen tapa asua ja sen mukaan myös väestö meidän taloissa on normaalia.

Lähteet: YLE Helsinki/ Marika Ahonen