Vankilassa katkaistaan rattijuoppouskierre

Pieksämäellä Naarajärven vankilassa tartutaan rattijuoppojen päihteidenkäyttöön uudella tavalla. Kahdeksanviikkoiseen Selvä kaista -ohjelmaan osallistuminen on vangeille pakollista.

liikennejuopumus
Poliisin käyttämä alkometri.
Poliisin käyttämä alkometri. Markettien mittarit eivät ole läheskään yhtä luotettavia.YLE / Timo Ikonen

Uudenlaisen lopettamisohjelman on tarkoitus vähentää rattijuoppovankien uusimisriskiä ja vankilakierteitä. Naarajärven avovankilassa istuu vuosittain noin 120 rattijuopumuksesta tuomittua vankia. Viime kesästä asti vangit ovat läpikäyneet kahdeksanviikkoisen Selvä kaista -ohjelman, jonka päätavoitteena on rattijuoppovankien pidempiaikainen raitistuminen.

- Neljä tuntia päivässä pohditaan päihdeongelmaa ja keskustellaan. Informatiivinen tieto on hyvin tärkeää: mistä saa apua, jos on ongelma, päihteiden aiheuttamat sairaudet, kaikki tämmöset käydään läpi, sanoo päihdeohjaaja Sami Räsänen.

- Käytännön kokemuksena voin sanoa, että vangit kertovat esimerkiksi iltapäivällä muissa toiminnoissaan, että nämä asiat mietityttävät, sanoo Naarajärven vankilan johtaja Jyri Koivumaa.

Nelisenkymmentä vankia käynyt ohjelman läpi

Rattijuoppojen tuomiot ovat yleensä muutaman kuukauden pituisia. Tästä syystä heitä ei aikaisemmin ole saatu mukaan vankiloiden päihdeohjelmiin. RAY:n rahoittama ja Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikan suunnittelema Selvä kaista toimii non-stoppina ja sen on tähän mennessä käynyt läpi nelisenkymmentä törkeästä rattijuopumuksesta tuomittua vankia. Kokemukset ovat olleet hyviä.

- Ohjelman yksi perustarkoitus on motivoida se ihminen siihen elämäntapamuutokseen ja siinä ollaan minun mielestä onnistuttu tähän mennessä tosi hyvin, kertoo Myllyhoitoklinikan johtaja Jouni Lehto.

- Pakollahan tässä joutuu olemaan. Mutta kyllä tässä asenteet muuttuu, sanoo Naarajärven vankilassa tuomiotaan suorittava Mika.

Pieksämäen kokemukset hyötykäyttöön

Tarvetta vankien päihteidenkäytön puuttumiseen on, sillä rattijuoppo on mukana joka viidennessä maassamme tapahtuvassa liikennekuolemassa. Pieksämäeltä saatavia kokemuksia on tarkoitus hyödyntää laajemminkin.

- Tämä koitetaan tuotteistaa sen kaltaiseksi, että koko suomalainen vankeinhoitolaitos voisi hyödyntää tätä. Meillä aloitellaan juuri yhteistyötä Itä-suomen yliopiston kanssa, että sieltä saataisiin sitten pidempiaikaisia seurantatutkimuksia. Että nähtäisiin miten näille vangeille sitten tämän ohjelman jälkeen on käynyt ja mikä se todellinen vaikutus on ollut, kertoo Myllyhoitoklinikan johtaja Jouni Lehto.

Lähteet: YLE Etelä-Savo